Alkuun Ylimääräisiin

AMS2: Maailmanennätys mutka mutkalta

Varmaankin sivuston peliarvosteluja lukiessa on käynyt selväksi, että olen aika lailla hurahtanut Automobilista 2- simulaattoriin, jonka parissa ajotuntejakin vaatimattomat 400. Noin kaksi viikkoa sitten sain ajatuksen kokeilla rajojani Imolan vuoden 2001 versiolla ja sen pystyisinkö nousemaan korkeimmalle sijalle leaderboardilla. Yli 10 tunnin harjoittelun jälkeen tuo suunnitelma toteutui ja sain rikottua yli kaksi kuukautta olleen maailmanennätyksen ja olen edelleen siis maailman nopeimman kierroksen tekijä luokassa Formula V10 Gen2, joka tarkoittaa 2001 kauden Formula 1 autoja. Kierrosaikani oli 1:20.483 eli vain 0,001 sekuntia nopeampi kuin edellinen ennätyksen haltija oli. Tämä on pienestä kiinni! Muutama päivä sitten sain idean purkaa ennätyskierrokseni läpi mutka mutkalta, joten kaappasin kolmannesta persoonasta kuvat kierrokseltani, ja perkaan läpi koko vedon. Tietoisesti jätän mutkat 1,4 ja 13 käymättä, koska ne mennään kaasu pohjassa eivätkä näin ollen vaadi ajoteknisesti mitään erityistä kuljettajalta. Laitetaan V10 rääkymään ja suunnataan toistaiseksi maailman nopeimmalle kierrokselle Imolaan!

 Traguardoon tullaan kovaa ja kantteja hyödyntäen                    

Traguardo (mutka 2.)

Kierroksen ja 1-sektorin alkuun tulee nopeasti ajettava shikaani, joka käytännössä määritti omalla kohdalla kyseisen sektorin lopputuleman ja itse asiassa antoi mukavan kaulan edelliseen ME-aikaan verrattuna. Tässä tyypillinen virhe on jarruttaa liian syvään, kun täytyisi saada miniminopeus pidettyä mahdollisimman korkeana. Pienin vaihde joka kävi silmässä oli nelonen. Tähän päästään jarrutamalla riittävän vähän ja riittävän ajoissa. Linja haetaan oikealta kantilta, muttei kuitenkaan niin oikealta että etupyörä alkaa lipsua.

 Ulostulo helpottuu kun sisääntulo ensin vain menee nappiin       

Traguardo (mutka 3.)

Nyt kun vauhtia oli tarpeeksi pääsin hyvin seuraavallekin kantille ja nopeutta sai riittävästi, eikä etupyöriä tarvinnut kääntää paljoa.

 Villeneuve haetaan kaukaa ja kanteilta                                       

Ulos tullessa käytetään koko rata

Villeneuve (mutkat 5. ja 6.)

Ennen tuloa 1-sektorin viimeiseen tekniseen shikaaniin, pudotin vauhdin jarruttamalla ja alasvaihdoilla aina neloselle saakka. Linjan haun otin reippaasti vasemman kanttarin päälle, jotta olisi tilaa kääntyä kunnolla pyöreästi oikealle. Ahdasta tulee silti olemaan ja auto pysyy ulostullessa juuri ja juuri radalla. Tässä kohtaa tuntui hyvältä ja teinkin oman kaikkien aikojen parhaimman sektorinajan.

 Tosassa oli kiva hipaista apexia                                                   

Tosa (mutka 7.)

Radan ainoaan ja kakkossektorin avaavaan neulansilmään täytyy jalkojen toimia oikein. Auto täytyy kääntää sisään trail braking- tekniikalla nostamalla pehmeästi vasenta pois polkimelta. Myös jarrutuksen aloituksessa täytyy modulaatio olla vaaterissa jotta perä kääntyy eikä auto aliohjaa. Ihanteellisesti pääsin vähän koskettamaan sisäkanttia ja sain vielä johdon pidettyä.

 Piratellassa homma alkaa sisäkantilta                                          

Piratella (mutka 8.)

Piratella olikin haastava autolle jossa lievä taipumus aliohjaamiselle. Paras konsti oli ottaa huolella sisäkantin päälle, jottei mene leveäksi tai ratarajoitusten ulkopuolelle mutkasta poistuessa.

 Acque Mineralin aloitus tuntuu helpolta                                        

 Sisäkanttia ei parane leikata liikaa

 Tuota ulommas ei tarviste mennäkään

 Tästä pitäisi kiihdyttää ja aika reippaasti

Acque Minerali mutkat (9. ja 10.)

Toisen sektorin eittämättä teknisin osuus oli kahden oikeakätisen Acque Minerali, ja tiesin tässä menettäväni joka tauksessa hieman aikaa. Periaatteessa mutka 9. tullaan vain nostamalla kaasua, ennen saapumista ruuvasin vähän jarrubalanssia eteenpäin. Jarrutus tuli vastaa mutkaan 10. jota edeltävä osuus on hieman epätasainen, mistä johtuen liian takana oleva jarrubalanssi saisi perän karkaamaan edelle. Mutkan läpi ajo vaati yksinkertaisesti hyvän takapuoli tuntuman. Keula saa hieman puskea ja tuntua kevyeltä, tällä saadaan estettyä perän pyrkimys lähteä irti ylämäkeen kiihdyttäessä. Toinen olennainen seikka on kiihdyttää mäki aavistuksen "vinossa" oikealle, jolla saadaan myös vältettyä sutimista sekä luistoneston turhaa puuttumista peliin.

 Ratarajoitusten puutteita käytetään hyväksi                                 

Kyllä, ilmassa ollaan!

 Yritetään laskeutua...

 Variante Altan toinen kantti on hivenen helpompi tapaus

Variante Alta mutkat (11. ja 12.)

Kolmossektorin avaava shikaani vaati uhkapelurin luonnetta ja myös häikäilemättömyyttä. Ratarajoitukset sallivat reilun leikkaamisen ensimmäisen kantin kohdalla, josta varjopuolena on todella raju hetkellinen pidon menetys ja kevyt ilmalento. Riskinä on auton hallinnan totaalinen menetys tai palkintona hyvä ajolinja ja sopiva nopeus mutkasta poistumiseen. Kannattaa myöskin huomioida ettei vaihda liian pientä pykälää pesään, omalla kohdalla pääsin läpi mutkien 3-vaihteella.

 Kääntyy, kääntyy                                                                             

Linjan hakua

 Pyöreästi läpi vaan

Rivazza (mutkat 14. ja 15.)

Alamäkeen jarrutettava Rivazza saa helposti keulan menemään leveäksi, joten tässä kohtaa käänsin jarrubalanssia taaksepäin. Ajatukasena kääntää trail braking- tyylillä auto ensimmäisen mutkaan. Tästä hakua ulkokantille, josta ainoastaan nostetaan, ei jarruteta, mutkaan 15.

 Vielä vähän jäljellä                                                                          

Maalisuora alkaa jo erottua

Variante Bassa mutkat (16. ja 17.)

Radan viimeistä shikaania koski perussääntö, käydään kummankin sisäkantin päällä ratarajoitusten sallimissa puitteissa. Jottei jarrutus mennyt pitkäksi, täytyi jättä yksi ylösvaihto tekemättä ja ajaa edeltävä suora 6-vaihteella. Rajoitin räpsäisee vähän, mutta auto ehtii paremmin hidastua kun on yksi alasvaihto vähemnmän tehtävänä. Aivan nappiin ei omalla kohdalla silti mennyt tämä mutka, muttei kuitenkaan tullut möhlittyä sitä kohtuuttomasti.

 Sepä olisi siinä!                                                                                   

Tuosta on vaikea pistää paremmaksi

Pääsuoralla tulin urku auki ja homma oli sitten siinä. Näin virtuaalisesta taustapeilistä kuinka lähellä minua edellinen ennätyksen haltija jo tuli, mutta oma renkaat ylittivät maaliviivan häntä aiemmin. Käytännössä koko kierros perustui pitkälti vahvaan ykkössektoriin ja riskillä mentyyn kolmoseen, siinä missä toisessa sektorilla sain vähän takkiin. Kierros oli nyt pilkottuna, jos jaksoitte lukea tänne saakka, kiitän mielenkiinnostanne omaa ajamistani ja simulaattoreita kohtaan!

 

This Web Page Created with P ageBreeze Free HTML Editor