Alkuun | Palaa projekteihin | Sivu 1 | Sivu 2 | Sivu 3 | Sivu 4 | Sivu 5 | Sivu 6 |
Opel Omega b2 -01 2.2 16v "korjausta ja siistimistä" |
OSA 4. |
18.7-2.8.2022 Tässä on nyt koko kesä vaan ruuvailtu kumpaakin Omegaa, myös tätä neloskoneellista, joten lienee aika palauttaa joku tolkku sivustolle ja käynnistää peltityöt! Vähän ehkä on syytä alustaa pitkähköä päivtystä ja etenemistä uudelle sivulle... :-) Kuskin helmapellistä oli jo tarkoitus viime kesänä poistaa pintaruosteita, mutta huomasin sitä aloittellessa ettei hommaan kannata ryhtyä lainkaan. Alaosassa oli neljä huonosti tehtyä paikkaa, joista yksi oli peittetty lasikuitupakkellilla! Lisäksi kaarenkorjaus vaati jo uudelleen tekoa, koska mätää oli koko matkalta, vaikka osan sainkin tuolla pienellä paikalla korjattua, lisäksi saman kyljen maalaus meni osin pieleen, sillä pohjamaali kuulsi värimassan läpi. Ei sen isompia korjauksia.. Lähdetään liikkeelle kuvien tahdittamana. Koko helmapaneelin pyrin poistamaan kokonaisena eli porasin pistehitsit auki ja hakkasin talttaa sauman sisään. Muutamasta kohdasta, joissa edellisten seppien räkäpaikat sotkivat tilannetta, piti kylmän viileästi leikata rälläkällä. |
Aluspelti oli onneksi pääosin hyvässä kunnossa joten puhdistin sen teräsharjalaikalla. Yhteen juuri kuvassa näkyvään kohtaan piti hitsata uutta peltiä, jotta helman saisi tuostakin kohtaa kiinni. |
Hioin sauman matalaksi ja kuvan oton jälkeen suihkin Wurthin sinkkimaalia tuonne aluspeltiin kuten myös kaikkien tulevien korjauspeltien sisäpuolelle estäämään tulevaisuudessa ruostuminen. |
Helman heppasin ensin muutamasta kohtaa kiinni, jonka jälkeen sovitin ovet ettei käy vanhanaikaisesti. Kaikki natsasi enkä nähnyt syytä olla etenemättä seuraavaan vaiheeseen. |
Koneeseen valikoitui taas 0,6mm lanka ja alkoi tunteja kestävä hitsausurakka. Kuperaa hitsiä peltiin joutuu väkisin tekemään, tosin kaikkihan nämä hiotaan vielä. |
Takakaaren korjaus alkoi puutöillä. Tarkalleen ottaen sisäkaaren tekeminen. Päätin muotoilla sen suorastapellistä, jota varten kopioin lankkuun profiilin ulommankaarenkorjauspellistä. Tämän jälkeen laitoin sähkösinkityspellin tuohon väliin puristimella ja vasaroin huulen muotoonsa. |
Yksi pelti meni harjoituskappaleeksi kun tein epähuomiossa vääränkätisen siitä XD |
Itse tehty sisäkaari sopi aika mukavasti tilaansa ja piti siis uusia koko matkalle. Tuohon on nyt hyvä hitsata ulompi korjauspelti päälle. |
Uusi kaari hepattuna. |
Pitkän jäähhdyttelyn, heppailun ja hionnan jälkeen kaari oli kiinni. Pientä sanomista oli Klokkerholmin tekemän korjauspalan istuvuudessa, mutta uskoisin että tuosta saa vielä kittaamalla asiallisen. Myös alempi pala kaarta tuli hitsattua kuntoon tuosta helman läheltä. Tässä kohtaa ollaan siis päästy eroon kaikista räkäpaikoista kuskinpuolelta. |
Auton suojasin maalausta varten ja aloitin pohjatyöt. Kittiä meni koko hommaan kaksi purkkia, joista valtaosa hiottu pois. |
Käytin kehuttua Wurthin-yleispakkelia joka tuntuu olevan ihan pätevää tavaraa. Siinä määrin hienostelin että kävin joitakin kohtia läpi vielä Trotonin soft- kitillä. Muutoin en alkanut tekemään näyttelyautoa, koska tämähän tulee edelleen jokapäiväiseen ajoon. |
Apukuskin takaovesta hioin myös pintaruosteita pois, joten sinne piti tehdä pohjatöitä niin ikään. |
Samalla kertaa myös kuskin takaovi pääsi työstettäväksi, ruostetta oli siinäkin. Karkea poisto rälläkällä, perään Annitrolia jonka jälkeen rajojen matalaksi hionta. |
Tuttuun tyylin kaksi kerrosta 2k-epoksia ja heti perään 3 kerrosta 2k-filleriä. Ennen pohjamaalauksen aloitusta poistin rasvan tinnerillä. |
Focuksen maalauksen yhteydessä viisastuneena käytin 2 barin letkupainetta sekä epoksin että fillerin ruiskutukseen ja se kannatti. |
Pinnasta tuli tasainen, eikä valunut mistään. |
Alustavaksi työksi värille riitti karhuntassulla hionta. |
Pintamaalin kanssa oli sitten pientä draamaa. Maalauspäivänä oli aivan luokattoman kostea keli, joten värimassan haihtumista sai odotella tuplaten ohjeajan, mutta ei onneksi valunut tai pilveillyt. Ekan kerroksen vedin kaukaa huntuna ja toissa kevään vahingosta viisastuneena toinen kerros meni märkänä. Viimeinen veto sitten painetta pudottamalla kaukaa. Lakan vetoa ennen koettiin taas säikähdys, ajattelin nostaan letkupaineen takaisin 2,5 bariin mutta kello näyttää vain 0,5 ja ilmaa ei tule vaikka kuinka kääntelin kompuran säätöä.. Onneksi syylliseksi osoittautui käyttämäni ulkoinen painekello, heivasin sen ja säädin suoraan kompuranmittarilta paineen, joten taas päästiin jatkamaan. |
Lakkaa vedin neljä kerrosta, joista ensimmäinen meni harsona. Minnekään ei tullut valumia eikä edes isompia roskia, joten homma meni lopulta nappiin! |
"Look at that, absolutely bang on" :-) Lähipäivinä olisi tarkoitus purkaa suojaukset ja aloittaa auton kasaaminen. Tämän lisäksi listalla on kymmenen muuta pikkujuttua, mutta tästä on todella hyvä jatkaa. |
7.8-18.8.2022 Heti alkuun unohtunut kuva apukuskin takaovesta pintamaalissa :-) Sittenpä asiaan... Omegan kanssa meni tolkuttoman pitkä aika ns. loppunysväilyssä, tai ainakin se tuntui tolkuttoman pitkältä, sillä oli kova kuume päästä ajamaan. Aluksi otin pohjan puolelta useita kohtia puhtaaksi pintaruosteesta, vedin Temacoat RM40-epoksia ihan pensselillä päälle ja odottelin, seuraavana koriliimasin kohtia joissa oli tehtaankin jäljiltä liimaus jälleen odottelua että liima kuivuu. Alustamassaa pohjaan ja taas sitä odottelua! Loppu viimein tympeät työvaiheet oli tehty, mutta nyt alkoi se "kieli keskellä suuta"- osuus. |
Ensin takaovi paikalleen, nolla naarmua koriin tai oveen. Puskuri takaisin, hikeä tulee otsalle, mutta naarmuja koriin ei. Samalla täytyy todeta sen minkä kuvakin kertoo, että aika hyvin sattunut sävy kohdalleen nyt kun suojaukset ovat poissa ja koko totuus näkyy. |
Koristehelman muovikiinnikkeet liimasin koriliimalla peltihelmaan, Omega alkaa näyttää jo pikku hiljaa autolta! Saatuani sisustan osat ja muut nippelit takaisin asennettua, oli listalla tekemättä vielä yksi olennainen korjaus auton mekaaniselle puolelle. |
Sanottakoon taas että kyllä hikoilutti, sillä toisesta satulasta yhden männän ulos saaminen alkoi mennä jo painin puolelle. Se tuli aina noin 3mm ulos ja pysähtyi. Runsaalla määrällä irroitusöljyä ja painamalla uudelleen sisään, tuli se lopulta putkahti pihalle pamauksen kera paineilmalla. Kasaaminen uusilla männillä sekä tiivisteillä sinällään oli suoraviivaista, toki tarkistin valoa vasten ettei ole sylintereissä syöpymiä tai nirhaumia. tältä osin kaikki oli onneksi kunnossa. Ennen osien maalausta pyörittelin vanhat jarruputken nipat suojaamaan kierteitä, ettei päädy väärään paikkaan maalia. |
Maalin kuivuttua jäljelle jäi enää yksiselitteinen komponenttien vaihto ja ilmaus imulaitteella. Uudet jarrupalat ynnäsin mukaan, itse levyt näyttivät vielä ajokelpoisilta, vaikka vähän oli kuskin puolella jälkiä laahamisesta levyn pinnassa. |
Tässä kohtaa alkoi koeajo todella olla kuumottavan lähellä. Ihan siedettävän näköinen se osaa GM-muotopeltivannekin olla kun sen pesee... :-) |
Autonkin pesin pikaisesti ulkoa ja sisältä pölyt pyyhkien. |
Sehän olisi taas suurin piirtein yhdessä värissä. |
Ennen tien päälle pääsyä säädin käsijarrukengät lähemmäs rumpua, aluksi ei silti oikein tuntuneet niin napakalta kuin muistin, silti mystisesti yön jälkeen pito oli tasoa että keula niiaa ja takapyörät menevät lukkoon kahvasta nykäistessä. Tiedä sitten miksi ei heti terävöitynyt käsijarrun pito? Toisaalta "what I don´t know I don´t mind" voisi hyräillä... Koeajolla kaikki meni nappiin ja kokeilin pyörä ilmassa eikä laahannut enää kumpikaan takakiekko. Nyt autolla menty jo 100km kirjoittaessani tätä päivitystä, sitä kai lienee turhaa enempää sanoiksi yrittää pukea kuinka mukava taas löhöillä kuskin penkillä...? ;-) |
9.9.2022 Koska kesän ajelut ovat nyt ajeltuna, niin laitetaan yksi kuva ja kertoillaan kuulumiset. Auto sai jonkinlaisen tulikasteen kovan helteen muodossa, mutta toimi siis mallikkaasti, kabiinikin pysyi viileänä :-) Kuten kuvastakin näkyy on auto nyt todella siistiytyneempi kuin aeimmin. Eivätkä takajarrusatulatkaan ole enää ruosteen väriset. Kuuma helle alkoi pikku hiljaa muuttua kosteaksi koleaksi syksyksi, mikä tarkoitti hauskoja ajolinjoja. Eräänä päivänä sitä hauskaa riittikin kostealla niin paljon, että poliisikin huomasi... Ajokielto napsahti ja kosteus vaihtui kuivumaan lähteneeseen ajokorttiin. Aina pitää kuitenkin nähdä ne positiiviset seikat, joten summataan ne seuraavaksi. Auton alusta toimii omaan käteen aivan täydellisesti, todella hyvä tuntuma tiestä ja korin kulkukulmasta. Jarrut eivät enää laahaa. Moottorissa edelleen tehot tallella, jotenkin tuntui että olisi tullut jopa lisää kaasuläpän putsaamisen ja letkujen uusimisen jälkeen, tämä toki voi olla kuviteltuakin pitkän heinäkuun Focuksella tahkoamisen jälkeen. Omega joka tapauksesa jäi vielä leimaamatta, mutta kun ajokortti palautuu niin ajetaan kyllä kumit kirskuen katsastuskonttorille. |
14.10.2022 Hyvää perjantaita ja pian alkavaa viikonloppua harrastajat, kuuden viikon jälkeen sain korttinikin takaisin ja siitä alkoikin juokseminen! Omegasta meni sattuneesta syystä leima pitkäksi, lisäksi tiedossa oli muutama tekemätön juttu. Yksi näistä koski polttoainesuodatinta jota ei oltu vaihdettu hyvään aikaan. Tarkistin etukäteen että Motonetissä oli hyllyssä alkuperäisiä GM:n suodattimia, joten ainoaksi huoleksi jäi vanhan saaminen liittimet ehjänä pois. Lutrasin reippaasti PTFE-sprayta liitoksiin ja kuinka ollakaan aukesivat ihan sormin painamalla rikkoutumatta. Tämä alkoi hyvin! Motonetin tiskillä kuitenkin paljastui ettei alkuperäissuodattimen mukana tule lainkaan uusia klipsejä. Kuitenkin yli puolta halvemman tarvikeosan mukana sellaiset tuli joten hommasin sitten osien luovuttaja suodattimen myös :-) Uusi meni paikalleen että nakse kävi. Auto alas pukeilta, jonka jälkeen seuraava vaiheeseen jäänyt homma finaaliin.. Apukuskin takaovipahvi meni korjaukseen koska repsotti ikävästi, periaatteessa kun oven avasi jäi pahvi vielä oviaukkoon. Sisäpuolella oleva kiinnityslista oli vain irronnut joten liimalla sain sen taas ehjäksi eikä enää irtoa pahvi ovesta. Liimaushan tapahtui pahvi irroitettuna eli sen saa jatkossikan tarvittaessa asennettua pois ja takaisin. |
Auton tullessa kasatuksi lähdinkin saman tien konttorille. Tarkastaja syynäsi auton läpi kotaisin, erityisesti vasenta helmaa ja kynnystä näkyi tutkivan. Isompia vikoja ei löytynyt, joten leima tuli! Ainoat huomautukset olivat tuulilasin halkeama sekä ajovalonsuuntaus oikealla. Päästöissäkään ei ollut sanottavaa. Olipahan luultavasti yksi tämän auton historian palkitsevimmista määräaikaiskatsastuksista tänä syksyinen. |
Loppu ns. kesäkausi mennään GM-muotopellit alla, koska hienommilla vanteilla olevista kumeista oli KAIKISTA rungot rikki... :-( Ei sinällään hullumalta toki näytä nuokaan pyörät. Varovaisten kokeilujen perusteella tuntuu auton heittävän perääkin vielä ihan mukavasti :-) Rakentelukausi alkaa eittämättä olemaan tältä vuodelta taputeltu, tänä vuonna mentiin pitkin melkoista vuoristorataa, mutta lopussa kiitos taas seisoi. Kaksi autoa leimattu ja kutos-Omegakin pikkuista vaille valmis konttorille. Sierra jäi valitettavasti koskemattomaksi, mutta ei sitä unohtamaan tulla. Pitäkäähän kortti omassa taskussa ja Borehammer selaimen pikavalinnoissa! |
23.10.2022 Niin ammattikoululaiselta kuin sen ikinä kuullostaakaan, on "Ecotykki" valmiina talveen! Nastat ruuvailin tosiaan alle, joka sinällään pulttipyssyllä tehtynä oli day in the office, mutta pieni oikaisu meinasi tosissaan kiristellä hampaita myöhemmin... Naksuteltuani pyörät momenttiin, paketoin jo vehkeet, kompuran mukaan lukien ja ajattelin katsoa ilman paineet kylällä ABC:lla. Kuinka ollakaan heidän mittari oli paskana.. Ilmaa vaan puhisi ulos eikä saanut mitattua todellista painetta. Kävin kuitenkin vielä Teboililla, jossa kuulemma "ei ilmanpainemittari ole auki asiakkaille", mutta kun tiskiltä kysyin niin olihan heillä sittenkin mittari asiakas käytössä. Johan helpotti! |
Viimein minunkin B2 Omegasta tuli virallisesti se kuuluisa "Ecotykki" :-) Puuttuva osa löytyi OCF-foorumin kautta pilkkahintaan muutoin jokkikseen lähtevästä koneesta. Onpahan todella alkuperäiskuntoisen näköinen konetila nyt! Lisäksi tarkistin öljyt 2tkm ajon jälkeen, ja öljyä oli kulunut, wait for it, nolla desiä! En tiedä vielä onko liian aikaista taaskaan liputtaa, vaikka öljyä ei ollut tähänkään asti kohtuuttomasti mennyt, mutta ennen sitä yleensä sai edes desin lisätä 2tkm jälkeen. Vaikuttaa ettei menneet hukkaan nuo alkup. huohotinletkuihin satsatut eurot. Edellisestä kuvasta varmaan käykin ilmi että pesaisin auton joka ihmeen kaupalla pysyi koko 200km puhtaana kun oli se kuukauden ainoa sateeton aamu. Menneellä viikolla käytin puolakasetin poissa jotta näin tilanteen vuotojen osalta, tulpat olivat kaikki kuivia, joten tällä saralla ei vaikuta olevan enää ongelmia. Ainoa asia joka enää häiritsee on pakoputken laippa, vuotaa vähän kylmänä ja siitä kuuluu supsuttava ääni. Muutoin kai tässä ei ole aihetta lakata hymyilemästä...? :-) |
31.10.2022 Kesärenkaat vaihtuivat alle... koska talvirenkaat täristivät ikävästi yli 80km/h nopeudessa XD Eipä siinä, survoin koko rengassarjan kyytiin ja lähdin etsimään halvinta tasapainottajaa, joka löytyi lopuksi Iisalmen Shellin yhteydessä olevalta Noparilta. Kuva kahvi hetkestä (ja Omegan kesäpyöristä) on vastaavasti Nesteeltä napsittu :-) Talvipyörät saatiin loppujen lopuksi tasapainoon vähillä punteilla eikä hintaakaan jäänyt koko lystille kuin 35 euroa sisältäen pesun. Vaihdoin samana päivänä talvinakit alle, vaikka sulaa keliä olikin vielä näköpiirissä tulevina päivinä. Parasta tietysti oli koeajolla huomata, että tärinä oli poissa! |
6.11.2022 Lauantaina pesaisin auton kun oli painepesuri mahdollisuus. Päätin nyppiä jopa ihan pölykapselitkin irti ja huuhtoa molemmin puolin. Sunnuntaina piti ajella takaisin kämpälle, mutta kuinka ollakaan talvi antoi pienet maistiaiset tulostaan, joten turhaa en kiirehtinyt nastoja alle. Oli suorastaan inhottavaa ajaa kun näinkin painava auto pyrki nousemaan tuon sohjon päälle. Keulan pidon menettäminen takavetoisessa autossa ei vaan ole herkkua. |
Piti matkalla poiketa tallin pihalla katsomassa kuinka likainen eilen pestystä autosta on jo tullut... |
Näemmä motarilla tehdyt ohitukset auttoivat pelastamaan Omegan hitaamman liikenteen enimmältä kuratykitykseltä :-) Vaikuttaa nyt muuten siltä että niin auto kuin kuski on siirretty talviaikaan! |
13.11.2022 Ratin takana ollut hiukan tylsää, mutta muuta pientä jännityksen aiheuttajaa saatu silti mukaan peliin.. Maanantaina otin auton keulan pukeille ja yritin viimeinkin saada väliputken sekä varsnaisen loppuputkiston laipan kirittyä niin ettei se pörise tai supsuta tyhjäkäynnillä. Tällä hetkellä laippa oli läpi pultein, koska alkuperäiset pinnapultit menivät sököksi jo ensimmäisellä irroituksella. Näiden läpipulttien kanssa vaan laippa täytyy kohdistaa todella hyvin ennen kirintää ja tällä kertaa sen myös sai tehtyä. Pörinä lakkasi, mutta viikon aikana huomasin että putkistosta kuuluu tyhjäkäynnillä vähän resonoivaa räminää. Tallin ohi ajaessa päätin tänään varmistaa muutamia juttuja, katsoin mm. että alkuputken korvakko on kunnolla kiritty ja vaihdoin siihen varoiksi pidemmän mustan pultin. Kokeilin myös heilutella putkea eikä se kyllä mihinkään yllä ottamaan kiinni. Lambdan liitintöpseli oli näemmä irronnut pidikkeestään, joten ripustin sen takaisin nippusiteellä tilapäisesti. Vaimea räminä kuuluu edelleen putkistosta, joten en keksi muuta kuin siellä on luultavasti tippunut jokin ruostekikkare sisään kun käytin laippaa auki, joka sinällään ei haittaa, tässähän puhutaan kattien jälkeisestä osasta pakoputkea :-) Toinen twisti oli sitten pahamaineinen Topranin öljykorkki jonka tiiviste on uudesta asti ollut vääränlainen eikä asetu kunnolla. Pidempään reissuun lähtiessä otin varalle mukaan auton alkup. öljykorkin. Hyvä niin koska sille tuli tarvetta... Meinasin lisätä syksyn ensimmäisen desin öljyä, vaan toinen puoli tiivisteestä tuli korkin mukana XD Onneksi loppupätkänkin sai sormin pois venttiilikopasta. Nyt ollaan lisäykseen jälkeen menty vanhalla korkilla 220km eikä edes hikoile pahasti. Auton pesin läpi kotaisin ja ihmeen kaupalla oli kuiva keli minkä johdosta auto oli vielä paluumatkan jälkeenkin puhdas kuten näkyy! Jotain hyvääkin siis tällä viikolla Omegan kanssa :-) |
4.12.2022 Mukavaa sunnuntaipäivää, aloitellaanpa taas käymällä 3 viikon asiat läpi.. Uusi öljykorkki saapui, joten nykäisin sen paikalleen ihan tuossa parkkiruudussa. Mitä öljyyn tai sen kulutukseen tulee, näytttää edelleen valoisalta. Öljyn väri on terveen näköinen kun on menty melkein 6tkm näillä Valvolineilla ja mikä parasta kulutus on yhä puoliintunut. Eikä kaasuläppä ole enää täynnä öljyä. |
Liukasta ja hauskaakin on ollut :-) Sellaisen asian panin merkille näin kuljettajan vinkkelistä, että näemmä lukkolisella Omegallakin saa aikaan lift-off-oversteeriä ainakin riittävästä nopeudesta himmatessa. Mikäpä siinä keula kääntyy siis sisään moottoritielläkin mutkiin kun on vaan sopivasta jäätä pinnassa! Mieluumminhan sitä tietenkin pyrkii irroittamaan perän tiestä nilkkaa ojentamalla, edelleen... Jotain huonoakin pitänee lopuksi pöristä, ja ongelma koskee, wair for it, pakoputkistoa josta on jousto elementti taas rikki katalysaattorien välistä. Hitsaaminenhan ei olisi ongelma, jos elettäisiin muuta vuodenaikaa kuin talvea. Olen pohtinut että hommaisin käytettynä tuon väliputken katteineen, jolloin vaihto onnistuisi lennosta, koska vastaavasti uusi maksaisi pirusti liikaa ja luultavasti saisi taas ennen pitkää olla hitsaamassa. Saattaa olla että mennään nyt sitten pakoputki pöristen jonkin aikaa. Muutoin auto onkin pelittänyt moitteetta. |
16.1.2023 Putki meni poikki ja B-luokka voitti, tutun oloinen siteeraus takavuosien ajossa olleesta Sierra- projektista, nyt alla toki vähän eri tason menopeli, mutta näköjään draama ja ongelmat tien päällä eivät ole jättäneet rauhaan allekirjoittanutta :-) Pari kuukautta vuotanut joustoelementti mennä päsähti poikki katalysaattorien välistä, joten se siitä vihreästä siirtymästä sitten... Onneksi matkalle sattui Kuopion Mononet niin ainakin henkisellä tasolla vian sain korjattua, kun nappasin uuden jouston ja tiivisteen pakoputkenalkuosaan matkaan. Lauantaina palailin reissusta oman tallin suunnille, olipahan äänekkäät 400km, ja päätin tehdä homman maratoonina. Nopeasti mutta varovasti Focus pois tallista kesärenkailla ja Omega sisään. Keulaa ylös ja pulttia auki sitä mukaa kun paikat jäähtyivät eivätkä sormet pala. Saatuani kaikki ehjänä purettua, piti alkaa hitsaamaan jo uutta pätkää, kunnes syksyinen räminän syy putkessa selvisi... Puolet takimmaisen katin sisuskaluista helisi irrallaan! Meinasin jo alkuun halkaista katin, mutta välttääkseni pitkähköä hitsausurakkaa sain murskattua kennon irrallaan olevan palan pienemmiksi murusiksi ja poistettua näin irto-osat. Seuraavana teinkin kohdistus merkit putkeen, rälläkälle hetkeksi päävokaalit ja uutta joustoa hitsaten kiinni. Tässä kohtaa tuntui että voiton puolella ollaan. |
Pimeä tuli, onneksi kuitenkin keli oli vuodenaikaan nähden lämmin. Kasailin kaiken takaisin ja siivoilin sekä järjestelin tunnin vielä paikkoja. Suunnitellusti matka jatkui Omegalla pois tallilta, mutta kun kylälle pääsin kuului edelleen pientä häiritsevää pörinää jota sitten tänään pääsin korjaamaan. Vika oli otettu kiinni 10 minuutissa kaikkine vaiheineen, sillä viimeinen laippa oli tullut kiireessä kirittyä toispuoleisesti ja oli siksi päässyt löystymään. Uudelleen kirintä jonka jälkeen palattiin taas sivistyksen pariin pakoäänien osalta. Koko show lähti tosiaan liikkeelle vahingon kautta, sillä alkuperäinen ajatus oli uusia katit ja koko väliputki, mutta nyt kävikin näin. Voi olla ettei mene enää päästöistä läpi tuolla osin tyhjennetyllä katilla, joten ennen pitkää joutuu osia uusimaan, jolloin myös taaempi lambda menisi vaihtoon suurella todennäköisyydellä. Onni lienee tässä onnettomuudessa että selvisin koko tapauksesta 30 eurolla, kun olin vain vielä muutamaa päivää aiemmin jo hieroskellut kauppoja valmiista osasta jolla hintaa olisi ollut lähemmäs 200 euroa. En heitä tähän perään enää erästä tunnettua "tein itse ja..." alkavaa lainausta, mutta jospa tässä saatiin Opel puolelta sitä vanhaa kunnon talven draamaa :-) |
26.1.2023 Huomasin tuossa edellisellä viikolla että sehän alkaisi olla 10tkm ja puoli vuotta täynnä nykyisillä öljyillä, niinpä matkaan tarttui GM-suodatin ja uusi proppu. Öljyinä on tähän saakka olleet Valvolinen All Climate 5w40-litkut, joissa GM-LL-A-025- luokitus. Tänä päivänä uudessa vastaavassa pöntössä onkin näemmä GM dexos 2- speksaus, ja hintakin tuplaantunut. Onneksi auto kuluttaa öljyä puolet vähemmän huohotinrempan jälkeen, joten tilanne on plus miinus nolla :-) Leikki sikseen, piti tehdä ensin tunti lumitöitä saadakseen Focuksen pois tallista, auton uudelleen lämpimäksi polkien ja sitten saikin valutella vanhat öljyt astiaan. Nyt on uuden luokituksen mukaiset litkut koneessa, samalla viskositeetillä, joten taas saa päästellä. Tällaisesta yhden jakoavaimen huollosta en kuvaa viitsinyt räpsiä, niin laitanpa kuvan autosta ihan tavallisesta arkipäiväisestä käyttötilanteesta. Vielä on kevääseen matkaa, mutta sormet syyhyävät jo päästä tekemään kutos-Omegaa, eikä tällä ajelu ainakaan vie motivaatiota väärään suuntaan! |
27.3.2023 Kaksi kuukautta onkin menty ilman ongelmia, mutta eilen temppuili vaihteeksi auto eikä kuski... Avasin oven, mutta se ei mennytkään enää kiinni. Suihkin linkkumekanismiin lukkoöljyä, jolloin virkosi, tosin kun laitoin lukkoon ei kuskin ovea saanutkaan enää auki ulkoa eikä sisältäkään. Apukuskin oven kanssa käytiin läpi sama rumba, ja aikani keskuslukkoa venkslatessa kuskin ovikin aukesi. Ainoaksi viaksi rasvailujen jälkeen jäi se että kuskin ovea ei saa sisältä lukkoon tai auki, koska tappi ikkunan pielessä ei liikkunut ylös eikä alas. Jotta autoon esteettä kulkemisen toimintavarmuus säilyisi, purin tänään ovi pahvin pois ja paikallistin syynkin. Ilmeisesti tapilta tulevan tangon päässä oleva yksikkö oli jumissa, joten raotin TIG-langasta tehdyllä koukulla suojakumia ja ruiskutin huolella kalliimpaa irrotusöljyä sisään. Ennen pahvin takaisin ruuvaamista testasin ovi kiinni miten toimii ja johan vain sehän alkoi pelittää! Yhden ruuvin melkein hukkasin, mutta sekin löytyi lopulta ovi taskuun pudonneena :-) Ruuvailtuani pahvin takaisin, rasvasin kaikkien ovien lukot, joka olisi pitänyt muistaa tehdä jo aikoja sitten... Tämä päivitys tuli vähän puskista, sillä alunperin oli tarkoitus turista kutos-Omegan kuulumisia, joista latasin videopäiväkirjaa Youtuben puolelle. Ei sillä on tällekin varattu jokunen viikko ns. rakentelukalenteriin tulevalle kesälle. |
5.4.2023 Viime päivien kuvio tuntuu olevan kovaa pakkasta öisin ja sitten lämmintä päivisin, joka taas toi vähän käsijarruun kankeutta. Aamulla kahvasta saa ensimmäisellä kerralla riuhtaista kunnolla ennen kuin alkaa liikkua. Todennäköisesti säähän juontava juttu, mutta varahan ei venettä kaada, niin tarkistin osien kunnon. Rumpua (Omegan tapauksessa myös levyä) irti ja katselemaan että kaikki kohdallaan. Vähän puhdistin osia jarrukliinerillä, jonka jälkeen rasvasin linkkumekanismit hieman paremmalla öljyllä, joten ei ainakaan jää siitä kiinni. Lopuksi anti-zeizeliä navan ja levyn väliin kuvan mukaisesti, eikä muuta kuin paikat kasaan. Jarrusatulanmaalikin on näemmä selvinnyt talvesta hyvin :-) Kirin taas pakoputkenlaippaakin, joka tuntui hieman löystyneen, johtuen läpipulttivirityksestä. Kuskinupuolen raidetanko on jo hieman väljä pyörästä kokeiltuna, se täytyy siis ennen seuraavaa leimaa vaihtaa. Varmaan käykin ilmi, että nämä säädöt tapahtuivat ulkoilmassa, koska ruuvaustila on täynnä muuta kalustoa, onneksi on kevät! |
16.4.2023 Lukaisinpa ajan kuluksi viikko sitten Omegan vikamuistin, ja sinne oli tallentunut koodi P1130, tarkennuksena että aktiivisuutta ei havaittu. Etummainen lambda (jota ilmoitus koski) toimi mutta ilmeisesti pakokaasua ei virtaa järkevää määrää ohitse. Päätin viikolla tarkistaa että tammikuussa tehtyjen remonttien jäljiltä pakosarjan ja väliputkien yhdistävä laippa on varmasti kireällä, koska olen huomannut tiivisteen elävän näissä hieman kun osa lämpeää. Kaikkia muttereita saikin hieman kiristää, ja itse asiassa olen kuullutkin kylmänä säksätystä, joten vaikuttaa löytyneen syy ääneen ja tuohon vikakoodiin. Nyt olen viikon ajellut, tänään tarkistin Opcomilla tilanteen ja muistissa ei enää yhtään koodia! Kuskinpuolen tuennan väljyyttä tutkiessa kävikin ilmi että raidetanko oli kunnossa, sen sijaan tukivarrenalapallo väljänä. Sitä seuraavaksi vaihtamaan... 23.4.2023 Vaihtelin kuskinpuolella tukivarren alapalloineen. Välys poistui ja auto on jokseenkin siedettävä ajaa :-) |
Alkuun | Palaa projekteihin | Sivu 1 | Sivu 2 | Sivu 3 | Sivu 4 | Sivu 5 | Sivu 6 |
This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor
This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor