opel_omega_b2

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6

Opel Omega b2 -01 2.2 16v "korjausta ja siistimistä"

OSA 5.

16.5.2023 Nyt kun Focuksen jarruongelmat on toistaiseksi selätetty, niin käyttöautojen korjausmaratooni jatkuu sitten Omegan kanssa. Muutama viikko takaperin huomasin että venttiilikoppa ja ö-korkki hikoilevat TAAS öljyä. Lisäksi auton tyhjäkäynti leijuu toisinaan korkealla ja ajoittain havaittavissa pientä nykimistä alle 2500rpm. Ongelmat sinällään liittyvät toisiinsa, koska kun venttiilikoppa vuotaa menee öljyä ikävästi myös tulpanreikiin, ja toisaalta kun kone huohottaa liikaa, sitä öljyä alkaa juuri karata. Huohottimesta kolme kohtaa kävin viime kesänä läpi, mutta yksi juttu on vielä sillä saralla kokeilematta, ja siihen päästään kohta. Ensin kuitenkin otin puolakasetin pois ja aloin katselemaan tulppia. Nelospytyn tulppa ui öljyssä, kuten arvelinkin, joten puhalsin paineilmalla poteron tyhjäksi ennen kuin ruuvasin tulpan irti. Tulpat näyttivät kaikki muutoin hyviltä eli moottori ainakin toimii oikein eikä palotilaan päädy jäähdytysnestettä tai öljyä. Toki niillä on menty jo 60tkm, joka on ihan siedettävä määrä Opelin tulpille. Pidetään nyt sormet ristissä ettei ole puolakasetti mennyt.

Tulppien vaihdon jälkeen kävin huohotinongelman kimppuun. Ainoa asia jota en ollut vielä tutkinut oli venttiilikopan sisällä oleva kanava. Käytin kopan irti ja laskin puoli pulloa carburettor cleaneria läpi huohotin kanavan ja puhalsin paineilmaa perään. Ulos tuli melko ruskeaa nestettä, oli siis ihan aiheellista puhdistaa kanavat. Seuraavana pesin venttiilikopan muutoin perusteellisesti jarrukliinerillä, jokaisen kolon, näin näen jatkossa helpommin mahdolliset vuodot. Tiivistepinnat kalvasin huolella puhtaiksi etenkin kannesta. Tällä kertaa asennukseen meni Elringin tiivistesarja, joka vaikutti laadukkaalta. Pultit tuttuun tapaan 8Nm momenttiin...

...jonka jälkeen kaikki muu purettu takaisin paikoilleen. Sehän olisi taas siistin näköinen! Koska tiivisteen nurkkakohtiin piti laittaa tipat liimaa, päätin suorittaa koekäytön joku muu päivä ja olla nysvä :-) Ennen kuin lyön auton käymään aion vielä katsoa Opcomilla vikamuistin. Lisäksi tontille ilmestyi yhdet herkulliset Omegan alkuperäiset aluvanteet lisää joita olisi tarkoitus testata tämän alla, vaikka ovatkin V6-Omegaa varten hommattu. Muutakin laittoa riittää tulevalle kesälle, mutta tästä nyt alkupalaa remontin nälkään.

25.5.2023 Auto toiminut moottorin puolesta moitteetta, eikä muistissakaan ollut koodeja kun vilkaisin viikko sitten. Huomasin tosin autoa käyttöönottaessa, että takana molemmat jarrut kahnaavat vähän vastaan. Kumpikaan levy ei tunnu ajossa menevän kuumaksi eivätkä jarrut haise, mutta kun nyt satun olemaan tässä asiassa perfektionisti, käytin kummastakin takasatulasta palat irti ja kokeilen mäntien liikkuudeen joka oli kunnossa. Palojen sivuille päätin vähän näyttää viilaa, jotta ne liikkuisivat esteettä satulassa. Tämänhän olisi voinut tehdä jo aiemmin toki.. Palojen sivuihin suihkaisin vielä vähän antizeizeliä ja kylläpä liikkuivat taas kevyesti. Kävin vielä 10km testilenkin ottaen kovia jarrutuksia, tunkkasin kummankin takanurkan ylös, molemmat pyörät liikkuivat nyt ilman vastusta, miltei 3 kierrosta kun antoi vauhdin käsin. Jarrut näin ollen takanakin taas priimakunnossa! Kutos-Omegan huohottimen vapauttaminen jäi vielä vaiheeseen, jäi silti niin hyvä fiilis tästä Omegasta että pitihän se grilli laittaa lämpimäksi :-) Laatikollinen takakelkan puslia odottelee muuten asennusta, vaikka taidan istua kuskin penkillä vielä toven...

28.5.2023 Tulipahan Omegallakin heitettyä mukava päältä 400km happihyppely, tekniikka ja jarrut toimivat täydellisesti. Alustalle tosin on kyllä pakko tehdä pian jotain, koska geometriat eivät ole enää ihan entisellään ja auto todella "snappy" pidonrajalla ikään kuin madallettu Sierra. Onneksi puslat ovat tontilla jo kuten todettua ja Focuskin toimii niin ei lopu kokonaan autolla liikkuminen.

Pestyäkin Omega tuli, vaikka johan ehti likaantua matkan aikana :-/ Toivon mukaan seuraavissa päivityksissä saan taas jotain aikaankin ja pääsen takakelkan kimppuun.

9.8.2023 Nyt kun peräti kaksi autoa on katsastettu, päästiin vihdoin monta kertaa siirtyneen taka-akseliston remontin pariin. Useassa mittauksessa on aina todettu että oikean takapyörän camber on liian negatiivinen. Syynä voi olla yksittäinen pusla juuri ongelma puolella tai jopa apurungon isopusla, mutta niin tai näin, on helpointa ottaa koko kelkka pois ja vaihtaa kaikki puslat kerralla. Auton otin pukeille, purin pois pakoputkiston ja kardaanin. Jarruputket piti irroittaa letkuista, tätä varten väkertelin vanhoista jarruputkennipoista tulpat, joissa putket hitsattu umpeen ja tällaiset kiersin kumpaankin letkuun, eipähän tarvitse puristella lukkopihdeilla uusia letkuja lyttyyn eikä valu järjestelmä kuiviin. Käsijarruvaijerinsäädön löysäsin, jonka jälkeen sain sen päät irti linkuista. Itse kelkan irroitus olikin odotettua helpompi homma, kaikki pultit aukesivat nätisti pyssyllä, sitten sai vaan laskea koko biimin alas tunkilla ja vetää pois lankkuja pitkin. Seuraavaksi pitäisi vapauttaa apurunko maalausta varten ja vähän tutkailla pohjan/runkopalkkien kuntoa...

11.8-22.8.2023 Puslarumbasta muodostuikin sitten puslarumble, jonkin asteinen taistelu siis. Koko homman teema vaikutti olevan että vaikeat asiat olivat helppoja ja helpot osoittautuivat vaikeiksi... Ensimmäinen homma oli saada apurunko vapaaksi maalausta varten. Tukivarret ja perä irtosivat helposti, mutta perämurikan sivuille tulevat puslat vastustivat huolella. Kahta hylsyä käyttämällä lähdin liikkeelle, ei vaan ollut juuri puslaan vastaavaa hylsyä pakissa, sellaista joka mahtuisi menemään apurungon reiästä läpi asti. Lopulta pitkään kestänyt Sierra-harrastus pelasti päivän, nimittäin vanha napamutteri sopi juuri tuonne ja pusla irtosi pamauksen saattelemana!

Apurungon ja korin väliset isot puslat irtosivat joskus aikanaan Sierraa varten tehdyllä ulosvetotyökalulla. Onpas tuosta Sierran räpeltämisestä vieläkin vaan iloa :-)

Apurungon hieroin puhtaaksi ruosteesta ja maalasin mustalla alkydipohjaisella maalilla eli Hammerilla. Ohensin käsivarasta tinnerillä maalia että pystyi ruiskulla vetämään. Varsinkin tähän kuvassa näkyvään puoleen piti panostaa, koska sitähän leimalla ihmetellään. Apurungon kuivumista odotellessa otin kiinni ruosteet auton korista ja runkopalkeista. Hioin useita kohtia, joihin levitin fosforihappoa ja lopulta 2k-epoksimaalia siveltimellä. Nyt kun kaikki vaativat hommat oli tehty, siirryttiin niiden helppojen pariin, jotka eivät olleetkaan niin helppoja...

Tukivarren puslat irroitin ja asensin kahta hylsyä ja mustaa M12-pulttia käyttäen. Tuo sisempi pusla tosin oli todella TIUKKA, joten hiki virtasi molemmissa suunnissa. Mikä parasta minun ainoa käyttöön sopiva pitkä musta pultti korkkasi! Näytti että homma venyy taas ja lähdetään 40km päähän hakemaan uutta pulttia. Onneksi tallista löytyy kierteenkorjaustyökalut, joihin kuului M12-kierrepakka. Vaikka tiukkaa teki käsin oikaista tuo, niin sain jengat korjattua ja remontin tehtyä. Ulomman puslan porasin ensin täyteen reikiä ja vedin ulos kierretankoa käyttäen. Uusia paikalleen samalla tangolla. Apurunkoon tulleet puslat menivät tilaansa sentään helpolla.

Ennen perän stefojen pois murjomista, piti saada täyttöproppu auki ja arvaatkapa lähtikö avaimella?!? Kuusiokolokanta vain pyöristyi eikä edes hakkaamalla laitettu Torx pitänyt, joten oli hitsattava avain suoraan proppuun, jolla lopulta aukesi. Stefat kampesin pois naarmuttamatta paikkoja ja uuden asensin varovasti hylsyllä naputtamalla. Öljyiksi hommasin Redlinen lukkoperään tarkoitetut litkut, jotka laitan sisään kun akseli kiinni autossa.

Viimein sai kasata akseliston, aloitin loksauttamalla vetarit perään, minkä jälkeen ruuvasin itse perän ja tukivarret apurunkoon. Aurauksensäätötankojen kanssa kävi taas se "helposta vaikeaksi"-kuvio. En saanut mitenkään sisäpäätä osumaan suoraan apurungonkorvakkeen reikiin. Ajettelin että löysätäänpä säätöä liikevaran saamiseksi, vaan kuinka ollakaan 3 vuotta sitten uusitut tangot olivat jo jumissa! Irroitin tangon tallin lattialle ja isoilla putkipihdeilla sain kuin sainkin säädöt liikkeelle kirskahduksen kera. Tämän jälkeen pyöritin kierrettä sentin näkiviin ja työnsin kuparirasvaa huolella ennen sisään pyörittämistä. Eipähän jumiudu ikinä nuo enää. Kallistuksen vakaajallekin tuli muuten uudet puslat samalla.

Taka-akseliston sain nostettua paikalleen pitkälti yhdellä tunkilla, ensin lankkuja pitkin siirsin akselin lähelle josta nostoa että sai takimmaiset kannakkeet poikkipalkkiin ja siitä sitten puoli kerrallaan etummaiset kiinnitykset koriin. Kaikkiin pultteihin laitoin kuparirasvaa tulevaa ajatellen. Nyt ollaan urakan paremmalla puolella!

Remontin puslasaldoa. On kumma jos ei ajettavuus mene parempaan suuntaan. Homma on vielä kesken, koska kardaani sekä pakoputki rötköttävät tallin lattialla. Myös uudet takaiskarit ovat vielä asentamatta, kun minulta puuttui 16mm lenkkiavain :-) Lisäksi aioin vielä tehdä syyshuollon jarruille, joka tarkoittaa rasvausta käsijarulinkuille ja edessä liukutappien voitelua. Öljytkin pitää vaihtaa, mutta se tehdään vasta koeajon jälkeen. Ruuvattavaa näin ollen riittää yhä...

24.8.2023 Eipä lähtenyt iskarin yläpäistä kumpikaan auki 16mm avaimella, vaikka lukkopihdeillä piti päältä kiinni, taas toistui näemmä akselistoprojektia varjostanut teema... Ajattelin jo lähteä hakemaan mutterinsärkijää kaupasta, mutta huomasin että tuonne väliin mahtuu juuri ja juuri rälläkkä. Levittelin vain sammutuspeitteen suojaksi, etteivät verhoilut pala, jonka jälkeen päästin mutterin palasiksi.

Uudet iskarit menivät paikalleen helposti. Loppuupahan se kauhea narina takaa, joka ennen kuului aina viimeistään töyssyä ylittäessä. Kardaanin ehdin jo ruuvata myös takaisin autoon. Siinä onnistuin väärän muistikuvan takia rikkomaan yhden pultin, mutta onneksi löytyi laatikon pohjilta juuri saman paksuinen 10.9-lujuusluokan pultti. Oli ehkä muutaman millin pidempi kuin alkuperäinen, joten laitoin prikan kannan alle, niin ei ainakaan osu toinen pää perämurikkaan, kun kyse takimmaisen laipasta. Viikonlopun aikana täytyisi varmaan jatkaa loput nakertelut, että pääsisi joskus sinne kulmien säätöönkin :-)

30.8.2023 Viikonlopun aikana ei tapahtunutkaan autolle, muuta kuin alla olleiden renkaiden pesu...

Samalla tutkailin niiden kuntoa. Rungot vaikuttavat kaikki olevan kunnossa eikä ole syönyt epätasaisesti vaikka takuulla pyöräkulmat ovat olleet päin takamusta. Sen sijaan urasyvyyden puolesta, etenkin takarenkaiden kohdalla, aletaan olla jo vähän rajoilla. Vielä ei sakkoa napsahda välttämättä noista, mutta eri asia kuukauden päästä kun auto pitäisi katsastaa, ellei sitten aivan sukkasillaan aja siihen saakka.

Eilen eli tiistaina alkoi taas oikeasti tapahtua. Säädin takajarrukengät rasvaten samalla linkut, herkistelin etujarrut, ilmasin takaa käyttöjarrut ja vaihdoin eteen kuskinpuolelle raidetangon. Perään pumppasin uudet Redlinen LS- öljyt, jotka lukkoperään tarkoitettu. Auto alas pukeilta, akkukaapeli kiinni ja käyntiin. Kaikki vaikutti toimivan ja näemmä ABS-anturitkin kytkin oikeinpäin kun ei valo syttynyt mittaristoon :-) Kävin ajamassa 4km lenkin, edelleen kaikki toimii eikä vuoda nesteitä. Pihalla tuli varmuus siihenkin, että lukkoperä toimii!

Tänään pesin auton, ulkoa ja sisältä.

Oli aikamoinen määrä pölyä sisällä ja kuraakin vastaavasti kertynyt kynnyksiin.

Kutos-Omegakin näyttää eksyneen samaan kuvaan...

Huomiselle olisi varattuna aika nelipyöräsuuntaukseen, kaikki säädöt liikkuvat kevyesti, joten nyt jää suuntaajan kontolle että Omegasta tulisi taas täydellinen ajettava. Fingers crossed!

31.8.2023 Kuukauden viimeinen päivitys sivustolle ja onpahan iloinen sellainen, sillä kulmat saatiin säädettyä aivan täydellisiksi! Camber- kulmat olivat valmiiksi takanakin hyvät, joten tässä kohtaa tuli varmuus että kannatti kaikki puslat vaihtaa. Auraukset säädettiin joka nurkasta, koska nehän olivat vain siellä päin, lopputuloksena auto kulkee nyt luotisuoraan puoltamatta.

Tästä kuvasta voidaankin päätellä kelin olevan otollinen todentamaan vaikutukset auton ajettavuuteen... :-)

Ihan vielä ei työkaluja voi kauas siirtää, sillä huomenna ajattelin vaihtaa öljyt ja lisätä puuttuneen kannakekumin pakoputkistoon, osat nappasinkin jo Motonetistä kyytiin.

1.9.2023 Öljyt vaihtuivat, kuin myös suodatin ja proppu. Öljyiksi tulivat tutut Valvolinen 5w40 All Climatet, mutta vanhemmalla GM:n luokituksella, koska Dexos2 oli loppunut. Suodattimeksi tuli GM.n orkkisosa kun sellaisen sai Motonettiin tilattua vielä. Tuli tehtyä muuten ehkä yksi remonttihistorian hitaimpia öljyn täyttöjä, kun jo purkin korkkia avatessa sen sisään tippui sinetistä muovinpala jota ei tietenkään saanut ongittua pois... Niinpä piti kaataa koko 4,6 litraa öljyä koneeseen sihdin läpi ja sehän vei aikaa se. Kuitenkin edellä mainittu varotoimi oli enenmmän kuin aiheellinen, koska remontteja lopetellessa suppilonsihtiosasta todella löytyi tuo purkkiin pudonnut muovisirpale, joten parempi siellä kuin koneen uumenissa! Pakoputkelle lisäsin nyt toisellekin puolelle kannatinkumin sekä sille tulevan pidikeklipsin. Voi olla ettei jousto-osakaan ole enää niin lujilla kun ei loppuputkisto roiku vinossa koko aikaa.

Auton takakontissa oli häiritsevästi teksti "2.6 V6", jonka irroittelin lämmittämällä varovasti kuumailmapuhaltimella ja sitten toffelaikalla liimat pois. Oikeat tekstit löytyivät jo vuosi sitten OCF:n kautta, mutta nyt vasta laittelin autoon asti. Kiinnitykseen käytin laadukkaampaa kaksipuolista teippiä, joka on siistimpi ratkaisu verrattuna koriliimaan. Eikä kukaan enää joudu kyselemään millä koneella tämä on :-) Seuraavaksi tuleekin mielenkiintoinen pointti tämän auton projektipäiväkirjan suhteen, koska autohan on nyt palautettu alkuperäiseen kuntoon. Kaikki ostohetken viat olisi korjattu ja huollot tehty. Voisi oikeastaan sanoa että tämähän on... valmis! En kuitenkaan aio päättää vielä tähän tästä autosta kirjoittelua, sillä kyseessä on kaikesta huolimatta minun käyttöauto, joten aina jotain tekemistä ilmaantuu vaikkei mitään viritystä tai tuunamista ole edelleenkään aikomuksena tälle tehdä. Katsastuskin häämöttäisi edessä, mistä varmaan siitäkin jotain täytyy turista. Päätavoitteet on siis saavutettu, mutta pidetään vielä päiväkirja avoimena tulevalle ;-)

13.9.2023 Kohti leimaa ollaan menossa, mutta eräs asia piti laittaa kuntoon vielä... Kuskin puolen käsijarrukenkiä säätäessä huomasin että varsinainen säätövara tulee vastaan ennen kuin kengät ottavat kunnolla rumpuun. Ongelma juontanee alku ajoille tämän kanssa kun juuri vasemmalta käsijarruvaijeri jumitti ja luultavasti kulutti uudehkot kengät oikeaa puolta nopeammin. Kolme leimaa on jo selvitty, tosin viime vuotinen meni vähän rimaa hipoen, silloinkin säätö oli käännetty aivan ulos. Kenkäsarja kun maksaa 18 euroa, ajattelin ruksia tämänkin muuttujan pois katsastusta ajatellen ja tehdä varman päälle. Jousia en tällä kertaa uusinut, sillä nehän on vaihdettu muun asennussarjan kanssa kolme vuotta sitten. Samalla pääsin molemmin puolin toteamaan jarrukilven kunnon varsinkin tappien kohdalta josta oli kova. Muutoin ulkoreunoilta alkaa olla jo mätää, joten jossain kohtaa jarrukilvet joutuu ehkä uusimaan.

Kuten aina jousien takaisin asennus vaatii niitä lehmän hermoja, pienellä kikkailulla ne joka tapauksessa menivät nätisti paikalleen. Kengät säädin taas siten että ensin toppaa eikä rumpua jaksa pyörittää, tämän jälkeen takaisin päin säätöä että ei yhtään kahise vastaan. Molemmilla puolilla etenen näin ja kyllä myös kuskinpuolen sain nyt kunnolla iholle. Kahvan liikeratakin väheni 8 naksauksesta 6 naksuun.

Ajossa ei minkäänlaista laahaamista havaittavissa ja varmasti osien hieroutussa paranee vaan pito.

Alkuviikosta vaihdoin pari polttimoa eteen, toisen turhaan kun muistinkin vasta H7-polttimon asennettuani että tässähän on lyhyet H1-polttimoiden varassa... :-) Leimallehan tässä pitäisi seuraavaksi ajella, vaikka paljon onkin osaa uusittu, en silti vielä huokaise helpotuksesta, yllätyksiä voi aina tulla. Katsotaan siis kuinka äijän käy.

15.9.2023 Tänään kävin konttorilla näyttämässä Omegaa, hiukan jännitti kuinka käy päästöjen kanssa, mutta sieltähän tuli todella hyvät arvot, vaikkei toinen katti enää täydellinen olekaan. Näemmä ehjä moottorinen auto menee läpi vähän huonommillakin katalysaattoreilla. Jarrut, alusta ja korin kunto minulla oli tiedossa täysin, siltä osin en odottanutkaan yllätyksiä. Tuulilasi meni onneksi korjauskehotuksella. Parkkipolttimot olivat palaneet, joten vaihdan lähiaikoina. Koska kaikki vaikutti hyvältä tähän saakka...

...tuli leimaa taas vuodeksi eteenpäin!

Allekirjoittanut huilaa nyt viikonlopun yli, kunnes summaillaan vähän kesää ja autoilua yleensä ;-)

20-23.9.2023 Hyvää lauantain alkavaa aamua ja kaikkien iloksi "valmiin" auton remontointi saikin jatkoa lyhyellä varoitusajalla. Keskiviikkona huomasin sadevesilammikossa jäähdytysnesteen sävyn, kurkatessa konepellin alle ei tarvinnut sitten enää epäröidäkään ettän onko tullut omasta vai naapurin autosta.. Paisuntasäiliö oli miltei tyhjä! Ensimmäisenä sitä ehti luonnollisesti ajatella kannentiivisteen menneen, mutta vuoto vaikutti olevan ulkoinen, sillä apusimpukankääntövarsi ja apurunko olivat aivan märkiä, samoin ohuet letkut lämmittimenkennon läheisyydessä. Torstaina ajoin nestettä lisäillen tallille, jota meni muuten litra 20km matkalla. Samalla siirryin takasin Focuksen rattiin, jolla tultaisiin liikkumaan tovi.

OCF:n foorumilla tutkin vanhoja keskusteluja ja monessa tuotiin esille vuotava vesiventtiili eli "lämmityskennonhana". Omegassa tuo hana on alipaineohjattu, jolla siis saadaan vesi kiertämään kennon ohi ilmastoinnin ollessa päällä. Ongelmana on että rikki mennessään hana alkaa vuotaa alipainekalvon läpi. Tuonne oli vain todella vaikea nähdä aluksi, enkä keksinyt muuta keinoa kuin avata huoltoluukun, johon käsiksi pääsemiseksi piti purkaa raitisilmasuodattimen kotelo sekä tuulilasin lähellä oleva muovi pois. Epäilykset näyttivät osuneen oikeaan, muut letkut ovat kuivaneet ja vastavaasti vesiventtiili edelleen märkä. Vielä kun keksisi keinon millä tuon mahtuu purkamaan pois?

Ongelmana purkaessa oli huonosti valaistavissa oleva kohde, tilanahtaus ja puuttuva tarkoitukseen sopiva työkalu, minkä johdosta jouduin kikkailemaan tavallisilla pihdeillä klemmarit auki. Pitkän ähkimisen jälkeen osa oli kädessä. Uuden osan piti olla Motonetissä hyllyssä, mutta paikan päälle päästyäni ilmenikin, että hyllyyn oli eksynyt bemarin osa ja varsinainen hana oli teillä tuntemattomilla... Uusi osa saatiin tilattua perjantaille, samalla kertaa nappasin mukaan uuden raitisilmasuodattimen, vanhaa ei paikalla edes ollutkaan. Jonkinlainen ihme ettei puhaltimeen ollut mennyt havunneulasia tai muuta roskaa.

Uuden hanan takaisin asentaminen kävi jonkin asteen painajaisesta sekin. Yritin yläkautta tuloksetta saada klemmareita takaisin, kunnes tajusin sen onnistuvan paremmin auton alta käsin. Pikavauhtia keula pukeille ja remonttipatjaa auton alle. Nyt oli tilaa käyttää isoja siirtoleukapihtejä, joilla sain kaikki letkut klemmareineen kiinni. En merkinnyt letkujen paikkoja ennen irroitusta, mutta onneksi kultakalan lähimuistilla pärjäsi tällä kertaa :-) Nopeasti talli siisitiksi, nesteen lisäys ja auto käymään. Lämppärinkennon lorina oli tiessään, eikä testilenkin jälkeenkään vuotoja näkynyt. Tämä tuli kuntoon!

Focuksella ajot jäivät vähän päältä vuorokauden mittaisiksi, josta päästään tähän hetkeen. Minulla on yhä nestepullo matkassa, koska järjestelmässähän voi olla ilmaa vielä, vaikka aamulla katsottaessa pinta paisuntasäiliössä oli maksimissaan. Tallillakin tapahtuu vielä, mutta ei kylläkään autojen parissa vaan enemmänkin puuseppää leikkiessä, tästä kirjoittelen syksympänä. Nyt jatketaan ajamalla, kelit ovat ainakin taas otolliset.

7.10.2023 Oikein lauantai-update Omegasta! Ihan yhtä riemuisaa ei ollut viime sunnuntaina ja sitä edeltäneellä viikolla. Vaihdetusta vesiventtiilistä huolimatta alkoi jäähdytysnestettä kulua ja huolella. Ensin ajattelin että ilmaa tulee vaan pois järjestelmästä. Sunnantaina vihelsin jo pelin poikki siirtyen Focuksen rattiin. Aikomuksena oli aloittaa kannentiivisteen vaihto vielä lämpimien kelien aikaan, koska oireiden ja ajettujen kilometrien puolesta se vaikutti ainoalta oikealta ratkaisulta. Tässä kohtaa yleensä en laita jäitä hattuun, mutta onneksi kuitenkin tein poikkeuksen.

Halusin vielä kaksoisvarmistaa että vika todella on kannentiivisteessä, joten hankin jäähdytysjärjestelmänpainetestaussarjan. Seuraavaksi selvisi ettei aina kannata mennä myöskään sieltä mistä aita on korkein eli vaikeimman kautta.

Paineistettuani järjestelmän alkoi paine tippua kuin lehmänhäntä ja myös voimakas lorina kuului koneen ja tulipellin välistä. Auton keula kun oli sopivasti pukeilla, ryömin katsomaan, kuinka ollakaan vasta vaihdettu vesiventtiili vuosi aivan solkenaan! Merkkihän oli Topran, joten välttäkää hyvät Opel-ihmiset tuota brändiä kuin koronan ensimmäistä varianttia... Kävin Fixukseen tilaamassa uuden osan merkkiä Vaico, jonka hintakin oli tuplaten enemmän kuin porsineen osan. Uuden venttiilin vaihto kävikin leikiten alakautta nyt kun kaikkien klemmareiden kynnet oli käännetty osoittamaan alas. Ennen koneen käynnistystä ajoin vielä kerran painetestin läpi eikä vuotamisen merkkejä näkynyt. Auton ollessa tallissa säädin vielä apukuskin puolelta käsijarrukengät oikealle etäisyydelle, nyt saa pyörät lukkoon hiekalla :-) Eilen lähdin reissuun ja tänään kotiuduin liki 420 kilometrin jälkeen eikä nestepinta ollut vajunut. Tämä tuli nyt viimein kuntoon...!

Talvea ennen ajattelin alunperin vaihtaa pelkät liukutappienkumit eteen kun vanhat eivät enää oikene, mutta luultavasti ostan samalla uudet tapitkin. Talvirenkaatkin olisi syytä päivittää sellaiseen joissa nastat tallella. Kaikkea pientä on siis tämänkin kanssa yhä tekeillä, vaikka suurin helpotus koettiin toteamalla kannentiiviste ehjäksi.

6.11.2023 Työkiiret taas hiukan hellittivät, joten katkaistaan hiljaiselo Omegan turinoilla ja talvivalmisteluilla. Lokakuussa ennätin vaihtamaan uudet ehjät/elastiset liukutappienkumit, itse tapit olivat liian lyhkäiset, joten puhdistin vain vanhat ja lopuksi huolellinen rasvaus. Etujarrut ovatkin tuntuneet mitä mainioimmilta viime viikot. Alkutalveksi vaihtelin alle 15" peltivanteilla olevat sakkokuntoiset Hankookit. Jossain kohtaa alkoi meno tuntua jo vaarallisen ärsyttävältä kun ei pito riittänyt oikein jarrutukseen ja keulakin karkaili tuon tuostakin... Ajattelin hommailla eri vanteet joille uudet talvirenkaat tulisivat, mutta sitten keksin valmiin ratkaisun. Minullahan on jo 16" muotopellit, joissa vastaavasti sakkokuntoiset kesärenkaat, joten joka tapauksessa ne kesäkumitkin menisivät vaihtoon. Siispä uudet nastat saavat tulla muotopelleille ja uudet kesät sitten ruskeille 100-edition-valsseille.

Ehdin kietaista vanteelle duunipaikalta saadut GT Radialit 205/55R16 koossa ja tasapainottaa ne. Elettiin keskiviikkoa, jonka iltana iski ihan hitommoinen lumimyräkkä, onneksi ehdin vaihtaa uudet talvipyörät vielä allekin.

Kuvasta voi vähän hahmotella olosuhteita, mutta rengaspidosta ei ollut kuin hyvää sanottavaa! Omalla kaasunmodulaatiolla tuntuu että pidon saa löytymään vaikka kesken luiston, ja keula pysyy nätisti tiessä eikä tarvitse alkaa jarruttaa maamerkeillä kilometriä aiemmin kuin normaalisti, vaan tuntuman perusteella. Jos oikein sivistyneesti ajaa ei välttämättä takapään pito murru juurikaan. Tästä on hyvä aloittaa Ecotykin matka talvea kohti!

14.11.2023 Pitäähän se kesään jo valmistautua marraskuussa...? Niin tai näin, pistin sitten tuumasta toimeen ja työpaikan varastosta kietaisin uudet Ovationit tuleville kesäpyörille. Hiukan enemmän vaati kaksi vannetta painoja mitä edeltäneillä Nang Kangit piti laittaa, mutta kaikki sain kuitenkin järkevällä määrällä painoja juuri eikä melkein balanssiin. Kieli keskellä suuta näitä pitää tehdä, onneksi tälläkin kertaa selvittiin naarmuttamatta puolia. Vaikka voisi toivoa pikaista kesää yllä olevan kuvan tiimoilta, tekee tämä talvi ja tauko (omien) autojen laitosta hyvää, tältä kesältä tuli vähän turhankin tuhti annos autoja... XD

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor