opel_omega_b2

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6

Opel Omega b2 -01 2.2 16v "korjausta ja siistimistä"

OSA 6.

18-20.7.2024 Kutos-Omegan laiton tökkiessä päätin alkaa käydä käsiksi tämän auton ongelmiin. Näitä olivat taas vuotava venttiilnkoppa, likainen kaasuläppä, pieni yskähtely vedossa ja aavistuksen laahaava kuskin etujarru. Ennen uusien osien asennusmaratoonin aloitusta, tein muutama terveystarkastuksen eli health checkin moottorille. Ensin suoritin painetestin jäähdytysjärjestelmälle, pysyi paine eikä vuotanut mistään, siispä seuraava vaihe, joka tarkoitti tulppien vaihtoa sekä vanhojen tutkimista. Ilokseni sain huomata että kaikki olivat samanvärisiä, sellaisia tummahkon harmaita, kuten kuuluukin olla, eikä merkkejä kannentiivisteen palamisesta tai öljyn pääsystä sylintereihin. Itse asiassa vaihtovälikin oli jo täynnä kun 20tkm olin mennyt vuoden aikana.

Venttiilikopan suhteen päätin tehdä vähän isomman liikkeen ja ostin uuden alkuperäisn osan eBayn kautta, nyt saan varmuudella ehjän huohottimen ja suorat tiiviste pinnat.

Kaasuläppä kotelon putsasin varotoimenpiteenä, ja olihan siellä vähän öljyäkin, johtuen tukkoisesta huohottimesta.

Kaasuläpälle tuli uusi Elringin tiiviste ja venttiilikopan kirin 8Nm momenttiin nurkkakohdat liimalla varmistaen. Imuletkuun tulevan huohotin putken kiinnityksen muutin tavanomaiselle klemmarille, kun alkuperäistä ei yksinkertaisesti saanut järkevällä taistelulla paikalleen enää.

Siinäpä vaihdettujen osien saldo perjantan jälkeen.

Jarrut olivat seuraava kohde, palat olivat kuluneet epätaisesti, myöskin apukuskin puolella. Jotta kaikki tulisi kerralla ja pidemmän päälle kuntoon aloitin homman satuloista, joihin laitin uudet TRW:n tiivistesarjat. Vaikka satuloita olen kunnostanut pitkältä yli 20 kappaletta, sai taas kiroilla pölysuojakumien kanssa, kun en omaa niitä jazz-fusion-kitaristin sormia... Lopulta kumit oli ähkitty ehjinä ja kunnolla paikalleen ja pääsin asentamaan satuloita autoon. Samalla tuli uudet jarruletkut. Banjopulteille vaihdoin alumiiniset tiivisteprikat, koska ne saa paremmin pitämään ilman kohtuutonta voimaa kiristäessä. Lopuksi ilmasin jarrut, mutta testiajolla tallin ovelle, painui poljin aivan pohjaan saakka XD Vika kuitenkin löytyi helposti, sillä kuskin puolella oli lattialla nestelaikkuja ja minulta oli jäänyt jarruputken liitin ihan rehellisesti löysälle. Kiristin sen ja ilmasin etupään uusiksi. Koeajolla jarrut toimivat. Mikä parasta kumpikin pyörä pyörii nyt yhtä kevyesti. Uusille jarrupaloille luultavasti pidempi elinkaaren ennuste :-)

Tapahtui taas niin paljon, että kuvaan pääsivät vain vanhat osat. Se toinen syy miksi tämän auton ryhdyin jo nyt korjaamaan, onkin sitten käyttö-bemarissa johon pitäisi vaihdella uusi huohotin, mikä taas tarkoittaa muutamaa päivää Omegalla ajellen. Öljyt ajattelin tähän vaihtaa vielä ja pestä auton.

11.8.2024 Heti alkuun tunnustan ettei päiväys täysin kohtaa tapahtumien aikajärjestystä, koska vähän kaikkea tullut eteen... Auton tosiaan pesin ulkoa ja sisältä. Myös öljyt ja suodatin vaihtuivat.

Öljyiksi tutut 5w40 vanhemmalla GM:n speksauksella, koska uskoisin että hyödyn suhteen ero on marginaalinen Dexos 2:een verrattuna, mutta hinta reippaasti alhaisempi.

Ajokausi alkoi sunnuntaina testaus mielessä. ABS:n valo syttyi johtuen huonosta akun varauksesta, joten nollasin Opcomilla sen. Koeajolla sitten syttyi ylämäessä moottorinvikavalo ja auto siirtyi limp modeen... Viaksi kuitenkin osoittautui sytytyskatko, jonka syy uskon olevan pienehkö yskäisy koeajolla, sillä kiihdytin voimakkaasti ylämäkeen todella vajaalla tankilla, mistä johtuen auton vikadiagnostiikka "säikähti" ja aiheutti edellä kuvatut seuraukset. Nollasin nimittäin vikavalon eikä sen koomin palannut takaisin.

Jarrujen tuntuma oli aluksi vähän kehno, mutta viikon kuluessa uudet palat hieroutuivat vanhoihin levyihin ja tuntuma parani mitä mainioimmaksi. Tämän lisäksi kuskin puolen renags pyörii täysin vapaasti käsin kokeiltuna, vaikka keväällä laahasi ennen tätä satularemonttia. Ajoltaan tämä on niin paljon hupaisampi kuin bemari, joka tuli huomattua kun hain huohottimen letkuja pakettiautomaatilta, pari risteystä piti painaa poikittain että ehti ajallaan takaisin tallille :-) Heinäkuun viimeiseä päivänä nelos-Omegan ajokausi päättyikin jo, kun sain huohotin rempan valmiiksi bemarista. Joutohommina korjasin viimeinkin katalysaattorin ja pakoputkenlaipan liitoksen hitsaamalla sinne M10-pultit, jolloin paikat sai kirittyä huomattavasti suorempaan kuin löysillä läpipultti viritelmillä. Ennen leimaa aioin vielä säätää käsijarrun ja korjata muutaman pikkuvian.

14.9.2024 Aiemmin olin jo siirtänyt tähän akun kutos-Omegasta, koska se osoittautui ehjäksi. Pikku hiljaa alkoi edessä olla loppurutistus auton leima kuntoon saattamiseksi. Käsijarrun heikko ote oli selkeä itselllä tiedossa oleva vika ja ensitöikseni säädin vaijerista löysät pois, jonka jälkeen availin rummut tehden perus rasvaukset ja tarkistaen jarrukilven kunnon. Uudet rummut ehdin jo asentaa ja pian aloittelin säätämään kenkiä iholle. En kuitenkaan ehtinyt kääntää säätöratasta kuin ehkä kaksi naksausta, kunnes kuului todella ikävä ääni... Jo rummun reiästä näin että osat olivat vinossa. Rummun irroituksen jälkeen selvisi mikä oli saanut kengät liikkeelle. Kuvassa syy. Kyllä toinen tapeista päätti mennä poikki! Hermot olivat tuossa kohtaa hieman kireällä, mutta onni onnettomuudessa että kaikki tapahtui tallissa auton ollessa pukeilla eikä tien päällä.

Purin molemmilta puolilta kengät jousineen pois.

Tappien pois saamiseksi oli irroitettava jarrukilven XZN-pultit. Kaikki lähtivät ehjinä kuin ihmeen kaupalla. Takaisin kasatessa päätin laittaa kuparirasvan kierteille.

16.9.2024 Asentelin uudet jouset ja tapit vuosi sitten hommatuille kengille. Näemmä kenkien tappien sekä niihin tulevien jousten paikalleen saanti osoittautui vaikeimmaksi hommaksi pitkän tauon jälkeen. Rummut takaisin saatuani säädin kengät. Ensin käsijarrukahva 3 naksua ylös ja sitten niin lähelle rumpua kengät että menee jumiin, josta takaisin taas siinä määrin ettei laahaa. Katsoin valot ym, minkä jälkeen varailin jo ajan konttorille.

17.9. Katsastuksessa päästöt menivät ongelmitta läpi jälleen kerran, mutta käsijarrun pito ei ollut riittävä ja takana keskimmäinen turvavyö oli jumissa.

Ajoin takaisin tallille naama mutrulla. Turvavyö ongelma ratkesi kuitenkin jo ennen talliin peruuttamista. Raotin vähän päällä olevaa muovia ja nitkautin ihan käsin vyön taas liikkeelle. Sehän korjaantui helposti :-) Käsijarrun suhteen tiesin vähän nynnyilleeni, joten uusi säätö, mutta tällä kertaa vain kaksi rattaan pykälää löysemmälle kumpaakin kenkää ns. jumimispisteen jälkeen.

Nyt piti käsijarru 1,6kN molemmin puolin ja leima irtosi.

18.9.2024 Vasta leimattua autoa aloin laittaa jo seuraavana päivänä paloiksi, sillä jakopää oli kilometrien puolesta melkein täynnä, joten laitoin uuden INAn pumpun, remmin ja rullat koneeseen. Kaikki jakopään pultteihin tuli sinistäkierrelukitetta. Vanhat rullat olivat tutkiessa kunnossa eikä remmissäkään ollut pykimiä, joten voidaan todeta edellinen vaihto onnistuneeksi. Valitettavasti apulaiteremmi sekä kiristin uupuivat, niin jouduin koekäynnistämään auton vanhalla moniurahihnalla vielä.

Kaikki alkoi toimia ja vesi lähti kiertämään. Kuvassa lämmitysprosessi on menossa parhaillaan.. Pieniä fiksauksia jäi ennen talvea tehtäväksi. Täytyy tutkia takaovenjohtosarjaa, vaihdella talvipyörät alle jne. Ihan heti en tosin pysty palaaman joka päiväisesti 144 hevosvoimasen auton rattiin, niin loivennuksena ajelen kutos-Omegalla loppusyksyn :-)

6.10.2024 Talviautoilukausi hiipii lähemmäs ja lähemmäs, joten viimeistelen vähän kesken jäänyttä remonttia. Tänään vaihtui myös moniurahihna sekä kiristin uusiin INA-merkin tekeleisiin niin ikään. En muistanutkaan kuinka ahtaassa paikassa kiristimen alempi kiinnityspultti osaakin olla. Ongelmana juuri kiristimen vapautuksen jälkeinen tilanne jolloin pultinkanta jää itse kiristimen taakse. Uuden asennus oli helppoa, koska siinä sokka pitää paikallaan kiristin "auki"-asennossa, jolloin alemmankin pultin mahtuu paremmin kirimään.

Reititin vain uuden hihnan ja otin sokan pois. Kävin vielä koeajolla testaamassa kaiken toiminnan. Ihan hyvät vedot edelleen tuossa moottorissa nelimukiseksi... :-) Syksyn sateessa olen toistaiseksi liukastellut kutos-Omegan turvin, josta itse asiassa on vähän ajon puolesta pientä sanottavaa, mutta tuosta kirjoittelen kyseisen auton omaan päiväkirjaan. Todennäköisesti tällä ajan jo pienen pätkän kesärenkailla enkä odota termisentalven alkamiseen saakka, tästäkin kirjoittelen luultavasti vielä lisää tulevina viikkoina.

11.11.2024 Käynnistentäänpä taas päivitysrumba pitkän tauon jälkeen, kun kiireet töissä hieman veivät aikaa, toisinaan lauantaitkin sai olla nosturin ja auton ääressä. Mitä on siis tapahtunut? Trumpista tuli Amerikan presidentti toiselle kaudelleen, mikä tietenkin hieno uutinen General Motors- harrastajalle (ainakin Opelin moottori tulee tuolta yhtiöltä), mutta se ei oikestaan nyt liity tähän kuten ei politiikkakaan. Oikeastaan tärkeämpää on nelos-Omegan jatkaminen tulevalle talviajokaudelle, jonka päätin aloitella jo lokakuussa. Kutos-Omegan ajot loppuivat toki onnellisesti ja tekniikka ehjänä, joista kirjoittelen mietteitä viikon mittaan. Niinpä syksyn sateisiin lähdettiin liukastelemaan 205/55-Ovationeilla ja kuten osasin odottaa auto on niin helposti heiteltävissä mitä muistikuvat antoivat olettaa. Tehon puutteen kyllä huomaa, vaikka hauskaa mutkissa onkin. Auton mittari pyörähti uusille sadoilletuhansille, joten tämä on nyt sitten kai myös "high milage hero"...? Oli tosin lähellä että ajot olisi loppuneet kokonaan, nimittäin auton sulakerasian ja akun välissä viisi vuotta ollut eristeläpyskä oli lentävyt apulaitehihnan päälle! Ilmeisesti vasta koneen sammuttua, koska huomasin sen tarkistaessani nesteitä aamulla. Lopputulos saattaisi olla melko katastrofaalinen mikäli koneen käydessä olisi päätynyt remmin ja jonkin hihnapyörän väliin.. Nyt muutin patenttia niin, että tein kaksi reikää tuohon läpyskään ja nippusiteella kiinni plusjohtoon.

Kesärengassralla tuli myös puuhailtua. Tähän omistan 15" peltivanteet sakkokuntoisella nastoilla, mutta sattumalta asiakkaalta purettiin vielä urasyvyyden puolesta lailliset Nokian renkaat juuri oikealla profiiililla.

Jopa kantavuusindeksi riitti Omegaan heittämällä, joten laitetaan nyt tähänkin Nokialaiset kerrankin :-) Rungot olivat kokosarjassa ehjät ja tasapainotus oli läpihuutojuttu, eikä painoja mennyt paljoa 25grammaa enempiä. Voi olla että nämä menevät kutos-Omegaan takarenkaiksi, ellen sitten tällä innostu kuivalla asfaltilla urheilemaan.

Viikonloppuna heitin pidemmän reissun ja plussakelien aikaan pesin auton. Iltaa kohden alkoi pakastaa ja konepelti sai hetkellisesti ainakin yhden suuren lumihiutaleen päälleen...

Talvirenkaat vaihtuivat alle jo kaksi viikkoa sitten. Vaikka auto onkin puhdas, niin vanteet valitettavasti jo likaiset.

Autoon tuli akuksi toisesta Omegasta MTX-merkkinen, jonka jo kerran palautin Motonettiin. Auto tuntunut toistaiseksi sillä vielä käynnistyvän, mutta ennen oikeaa talvea luultavasti siirrän isolohkosta Exiden akun tähän. Jopa näissä alkutalvisissa olosuhteissa tuntuu hauskaa riittävän kaikissa laillisissa nopeuksissa kaikilla vaihteilla, joten lumen tuloa odotellaan positiivisin ajatuksin. Yritän taas päivitellä sivustoa ahkerammin, ainakin harraste-Omegasta tulossa isompi päivitys ja toivon mukaan höpöttelen myös jotain autosimulaattoreista. Seuraillaan taas sivustoa!

21.12.2024 Päivän toinen päivitys perkaa vähän läpi Omegan alkanutta talvea. Aiemmin vaihdoin tähän Exiden akun, jonka jälkeen ei ole ABS:n valo palanut enää eikä ole ollut sitkeyttä käynnistyksissä.

Auto oli myös myynnissä noin viikon, vaikkei kauppoja syntynytkään, tuntui ilmoitus kiinnostavan ihmisiä. Hakuviesteissä tämä oli 118 kertaa ja sai katseluja 621, joten jonkin sortin click bate siis! Vaihdossa minulle tarjottiin huomattavasti arvokkaampaa autoa eli Ford Maverickia, mutta valitettavasti ei ollut itselläni tarvetta isolle SUV:lle, joten kuvio ei siitä edennyt. Omega siis toistaiseksi jatkaa omassa ajossa ja ehkäpä seuraavana kesänä fiksailen sen mieluisampaan kuntoon...?

Kovia pakkasiakin oli tiistaina, mutta eipä hyydytty tien varteen. Rengaspaineet kävin tarkastamassa varoiksi, koska ne tahtovat vähän elää rajujen keli vaihtelujen jälkeen. GT Radial menee myöskin melko kovaksi 20 asteen pakkasen alittuessa, joten pientä ennakoivaa modulaatiota piti harrastaa :-) Vastaavasti tällaisesa "normaalissa" talvisäässä puree vielä luiston aikanakin ralliautomaisesti, ja perän voi antaa roikkua ilman hikoiluja ratin takana. Ai niin, en toivota hyviä Jouluja ihan vielä, koska yksi update yhä tulossa!

14-15.1.2025 Kaikki tuntui menevän lupaavasti ja auto toimi ongelmitta aina tiistai-iltaan saakka... Näytti siis että ainoa remontti joka edessä häämöttää olisi tuhannen kilometrin päässä öljynvaihto, kunnes suunnitelmat menivät uusiksi talviautoilun osalta. Ajettuani treeneistä asunnolleni kävi nenään ikävä jarrunhaju takaa vasemmalta. Myös vanne oli aavistuksen kuuma tuoltapuolen. Jarrulevyssäkin oli tumma jälki, joten satula jälleen kerran aiheuttaa laahaamista. Ehkä pieni etiäinen tuli asiasta aamulla, kun poljin tuntui oudolta. Onneksi keskiviikolle luvattiin taas pakkasta, jonka ansiosta uskalsin siirtää auton tallille liki 20km matkan, ilman ettei savu nouse takanurkasta. Vältin jarru käyttöä minkä pystyin, omien laskujen mukaan ainoastaan taajamassa tein kaksi hyvin kevyttä jarrutusta, muutoin hidastelin vaihteilla. Lopulta sain onnellisesti Omegan talliin. Todennäköisesti vaihdan taakse jarrusatulat kokonaisuudessaan, mutta juuri nyt minulla ei ole osia remonttiin, enkä myöskään ala sitä keskitalvella tekemään. Olkoonkin sitten kyse pätöhommasta, mutta Omegan talviajokauteen tulee nyt pieni paussi.

22.3.2025 Parin kuukauden hiljaiselon jälkeen tämäkin etenee taas ja luonnollisesti suunnitelmat muuttuivat matkan varrella... En ostanutkaan uusia tarvikesatuloita, koska minulla oli auton mukana tulleet satulat yhä tallessa, jotka saivat olivat aihioina tällä kertaa. Nuohan eivät ajossa edes laahanneet, vaan enemmän huoltotoimenpiteenä vaihdoin tilalle purkaamolta hommatut satulat aikanaan, kunnostettuna toki nekin. Muistaakseni hiekkapuhaltaja sanoi yhden männän menneen rikki, joten liekö sieltä saakka tulleet mahdolliset naarmut sylintereissä saaneet aikaan että alkaa muutaman vuoden ajon jälkeen laahata/jumia, vaikka kasaa uusilla tiivisteillä sekä männillä...? Nyt tuo muuttuja ainakin lähtee pois listalta ja aloittelin homman itseasiassa jo viikkoja sitten puhdistamalla ruosteet pois nyt käyttöön tulevista satuloista. Tänään oli siinä määrin lämmintä että uskalsin kompuraa pyörittää saadakseni paineilmaa purkuvaiheeseen. Kuvan mukaisen letkun leikkasin puhalluspistoolin ja jarruputken väliin, jolla vanhojen mäntien pois saaminen oli aika lailla läpihuutohomma. Letku löytyi romukasasta vanhan Sierran bensansuodattimen perästä :-)

Ravasin satulat kliinerillä ja rätillä puhtaiksi. Kasailin uusilla tiivisteillä ja männillä, voidelleen paikat osin mukana tulleella rasvalla sekä tietysti jarrunesteellä. Homma meni niin helposti ja rutiininomaisesti, että ihan harmitti kun ei ollut videokameraa mukana... Omien laskujen mukaan olen nyt kunnostanutkin peräti 27 jarrusatulaa! Seuraava askel olisi saada näihin vielä maalit pintaan. Huomiselle on luvattu kyllä lämmintä sopivaa keliä ulkona maalaukselle, mutta eipä niihin ennusteisiin aina voi täysin luottaa.

23.3.2025 Satulat olisivat sitten tutussa sinisessä värissä. Vähän teetti työtä sekä kikkailua saada homma onnistumaan tähän ajankohtaan, mutta alkoi se maali tarttua. Puhalsin kevyesti vähän lämmintä ilmaa satuloihin ja luonnollisesti suoritin maalauksen tallin pihalla suorassa auringon paisteessa. Aloittaessa lämmintä oli ehkä +5, sen sijaan iltapäivälle oli luvattu lähemmäs kymmenen asteen lukemia, joten uskoisin noiden kuivavan. Täysi kovuus toki ottaa aikansa ja luultavasti menee viikon päähän että alan satuloita autoon ruuvaamaan. Samalla muuten vaihdan todennäköisesti jarrupalat uusiin. Levyt tuskin vielä menneet miksikään, sillä puutuin tähän laahamisvaivaan hyvissä ajoin.

29.3-3.4.2025 Päiväys pitää jälleen paikkansa, sillä alle tunnin remontista tuli liki viikon mittainen painajainen... Siinä missä satuloiden kunnostus onnistui mallikelpoisesti, niiden asennus autoon olikin sitten sellainen ammattikoulun hylkäysperusteita sivuava suoritus. Aiemmin olin rasvannut sekä säätänyt käsijarrukengät, joista tulikin todellä hyvät ei laahausta ja kuitenkin purenta mitä mahtavin. Jäljelle oli jäänyt enää jarruputken irroitus satulasta ja kahden pultin avaaminen puolelleen, joista jo ensimmäinen vaihe alkoi vastustaa. Kaksi vuotta sitten uusittu putki pyrki kiertymään nipan mukana, jota sai nitkutella tolkuttaman kauan että alkoi liikkua vapaasti ja siitä huolimatta kiertyi ikävästi putki. Lauantai-illan hämärtyessä sain jotenkin liitokset tehtyä ja satulat kiinni. Ilmauksen jälkeen tosin poljin tuntui menevän oudosti pohjaan, mutta oletin jälkiä taaksepäin seuraamalla syyn olleen kipeää saaneissa jarruputkissa.

Sunnuntaina totesin myös että jarrunestesäiliössä pinta hupenee, joten nappasin takaa putken pois ja malliksi jolla teetän maanantaina uudet molemmille takanurkille. Tässä kohtaa huomasin lammikon vasemman eturenkaan luona... Käytin pikaisesti pyörän poissa todeten jarruletkun vuotavan huolella banjoliittimeltä. Tuonne oli viime kesänä juuri laitettu uudet alumiinitiivisteprikat, mutta näemmän olivat ajan, hyvin lyhyen sellaisen kuluessa, jo haurastuneet.

Maanantaina mukana oli uudet putket sekä KUPARItiivisteet banjoille, lopputuloksena molemmat etujarruletkut vuotivat kiristyksestä huolimatta kokoajan! Tiistaina otin paikallisesta Fixuksesta ässäksi hihaan USIT-tiivisteet joita ei tarvitse kuulemma vetää niin hulluna tiukkaan että saa pitämään. Kuulopuheet pitivät tällä kertaa kutinsa, sillä vuoto lakkasi molemmin etunurkista maltillisella kiristyksellä. Motivaatio olikin koholla välittömästi, jonka seurauksena taaksekin vaihtuivat uudet jarruputket.

Tänään ilmasin imulaitteella jarrut, jota ennen toki tarkistin kaikkien paikkojen olevan rutikuivia, sieltä mistä vielä kaksi päivää aiemmin vuoti hullun lailla. Enää ei mennyt poljin pohjaan ja jarrupoljintuntumastakin tuli sellainen mitä muistelen työläismallin-Omegassa olevan :-) Nyt ajoin vain tallin pihalla, mutta levyjen pintoihin säilytyksen aikana tullut ruoste toki vaatisi reippaampaa ajoa, jotta tuntuma jarruihin palautuisi uuden veroiseksi. Todennäköisesti taakse tulee uusi palasarja, vaikka nykyiset rasvailin ja viilasin kevyesti liikkuvaksi. Se on taas pakko todeta kaksi kuukautta N52-koneella ajettuani, että on tuossa Ecotec-sarjan koneessa vaan siisti ja kaunis tyhjäkäynti ääni, korviin tulee ainoastaan flektin humina ja pieni suuttimien rapina. Lopuksi sain taas siivota paikkoja sekä työkaluja putsata jarrunesteestä. Seuraavaksi uskosin kuluttavani tallin lattiaa bemarin öljynvaihdon ja Forte-pesun merkeissä :-)

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor