Talli ja työkalut

Alkuun

Ylläpitäjä

Autot

Projektit

Muu kalusto

Talli ja työkalut

Osto ja myynti

Viihde ja media

Koeajot

Suoravaihde

Linkit

Ylimääräiset

Tässä osiossa kerron vähän tiloista ja välineistä joilla autoja rakennan. Kuten arvata saattaa tulee toisinaan tehtyä päivityksiä konekantaan sekä hommattua pienempää erikoistyökalua, tallin itsensä kohennusta unohtamatta. Aluksi paiskin hommia auton kanssa ihan taivasalla täydellisesti sään armoilla, ja siitä ollaankin tultu jo pitkälle. Alla tarinaa sekä kuvaa alusta aina tähän päivään saakka.

Kuvassa rengastettu muinainen hevostalli osoittautui parhaimmaksi aihioksi autotallimenoihin, joten talkoo hengessä se tyhjättiin sinne kertyneestä romusta ja vanha huonokuntoinen betonilattia nuijittiin muruiksi ja kuskattiin kottikärryllä ulos pala palalta.

Uurastamisen jälkeen huomasin olevani apumiehenä tekemässä raudoituksia, tulevaa betonivalua varten, ja kun liippaus onnistui vastoinkäymisistä huolimatta mallikelpoisesti ahkerien apulaisten ansiosta, alkoi hymyilyttää helpotuksen lisäksi.

Kaksi viikkoa täytyi odotella valun kuivumista, ja juuri tuon ajan jälkeen talvi alkoikin jo painaa päälle, ja Sierra täytyi ajamalla siirtää uuteen harrastetilaan kiireellä. Sittemmin tallissa onkin tapahtunut yhtä, toista ja kolmatta. Kuvan Sierraan vaihtui moottori montakin kertaa, kuin myös taka-akselisto. Vastaavsti myöhemmin tuolla uumenissa tuli hitsattua turvakaaret toiseen Sierraan sekä ylimaalattua samainen auto. Enemmän tarinaa Sierroista kuitenkin niiden omissa projektipäiväkirjoissa.

Vielä vuonna 2008 minulla oli vasta hyvin perustason työkaluja, mutta harrastuksen myötä arsenaali on kasvanut, toisinaan pikaisin ostopäätöksin. Puolentuumanvääntöneliöön löytyy käytännössä kaikki, Torx, E-Torx, kuusiokolo sekä tavallisimmat hylsyt.

Lisäksi löytyy 3/4-tuuman vääntöneliön hylsysarja, sekä lukematon määrä erikoistyökaluja ulosvetoon ja mm. kytkimenkeskittämiseen, joista osa itse tehtyjä.

Sähkötyökalut ovat vähitellen päivittyneet Bosch- merkin alle, koska kulmahiomakone, iskuporakone ja akkuruuvinväännin ovat jo tuota merkkiä. Halvempaa kantaa epdustavat sitten kuumailmapuhallin, epäkeskohiomakone ja pistosaha joka kantaa yhä legendaarista Black&Decker- tarraa.

Hitsauslaitteistoa pitää nykyään ryhdissä Esab C170 Origo. On 3-vaiheinen ns. voimavirtakone, jonka kaasuna toimii CO2-omistuspullo. On ollut harrastajan MAG- hitsaukseen ihan pätevä laite, kun vain valitsee langan paksuuden oikein. Yleensä peltihommissa käytän 0,6mm ja 3mm paksumissa 0,8m lankaa. Toistaiseksi olen hitsannut vain "mustaa" kun ei ole seoskaasua käytössä. Esabin pahamaineisen huono kuormitussuhde ei ole toistaiseksi haitannut omaa tekemistä, kun koko kuormitusjakson verran saa hitsata valmistajan mukaan 110A virralla, joten käytännössä 3mm teräkseen voi vetää pienahitsiä tauotta.

Paineilman lähteenä on valovirralla toimiva 50l säiliöllä oleva 3 hevosvoimainen Einhell. Tuotto on todella rajoilla jopa omiin tarpeisiin, varsinkin hionta käyttöön ei meinaa enää ilma oikein riittää. Varsinainen tuotto vastapaineella tuntuu olevan luokkaa 200l/min. Haaveet ovat yhä voimavirtakompressorin ympärillä.

Maalamista varten ykkösruiskuna minulla on DeVilbiss FLG-5, jonka jäljestä ei kyllä ole moittimista, sillä maalia tulee todella tasaisesti vaikeisiin paikkoihinkin. Pohjamaalamiseen käytän halvempia HVLP-ruiskuja. Oman ja ammattilaiselta kuuleman kokemuksen perustella yläsäiliöruisku tuntuu olevan paras vaihtoehto auton maalamiseen.

Hitsausvirheiden korjailuun, joita minullekin yhä vaan tulee ja saumojen siistintään olen hankkinut suorahiomakoeen ja "kulmavingun". Tiukkaan juuttuneet pultit tuntuvat aukeavan kivuttomasti ja ehjinä Motnetistä hankitulla kaksoisvasaramekanismin pulttipyssyllä.

Moottorit vaihtuvat Fixukselta hommatulla puominostimella. Samasta paikasta ostin aikanaan myös moottoripukin, jossa siinäkin yksi onnistunut OHC.n koneremotti tehty, vaikka nykyään siinä näkyy enemmän Zetec- moottori.

Suojavälineitäkään ei voi unohtaa. Hitsausmaskiksi on vakiintunt Kempin Alfa eli ns. kottaraisenpönttö. Se vaan on niin käytännöllinen, aloituskohdan näkee helposti tirkistysluukusta ja on muutenkin ketterä autopeltihommissa.

Kun yhä enemmän maalailen myrkyllisillä 2-komponenttiainella, niin koin aiheelliseksi hankkia Gersonin aktiivihiilimaskin, johon voi vaihtaa suodatinpanokset.

Tavallisen vakiokierteiden tekoon apua antaa edullinen, mutta asiallinen kierretappi- ja pakkasarja. Sen lisäksi tilasin itselleni harvinaisemman M14x1,5- kierretapin, Fordin öljyntyhjennystulpan kierteiden ajamiseen sekä mahdolliseen korjaamiseen.

Tässä suurin piirtein tilanne vuonna 2017. Näillä asoilla on toki tapana muuttua, ja tähän kirjoittelen sitä mukaa lisää, mitä konekantaan päivittyy!

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor

	Tässä osiossa kerron vähän tiloista ja välineistä joilla autoja rakennan. Kuten arvata saattaa tulee toisinaan tehtyä päivityksiä konekantaan sekä hommattua pienempää erikoistyökalua, tallin itsensä kohennusta unohtamatta. Aluksi paiskin hommia auton kanssa ihan taivasalla täydellisesti sään armoilla, ja siitä ollaankin tultu jo pitkälle. Alla tarinaa sekä kuvaa alusta aina tähän päivään saakka.
	Kuvassa rengastettu muinainen hevostalli osoittautui parhaimmaksi aihioksi autotallimenoihin, joten talkoo hengessä se tyhjättiin sinne kertyneestä romusta ja vanha huonokuntoinen betonilattia nuijittiin muruiksi ja kuskattiin kottikärryllä ulos pala palalta.
	Uurastamisen jälkeen huomasin olevani apumiehenä tekemässä raudoituksia, tulevaa betonivalua varten, ja kun liippaus onnistui vastoinkäymisistä huolimatta mallikelpoisesti ahkerien apulaisten ansiosta, alkoi hymyilyttää helpotuksen lisäksi.
	Kaksi viikkoa täytyi odotella valun kuivumista, ja juuri tuon ajan jälkeen talvi alkoikin jo painaa päälle, ja Sierra täytyi ajamalla siirtää uuteen harrastetilaan kiireellä. Sittemmin tallissa onkin tapahtunut yhtä, toista ja kolmatta. Kuvan Sierraan vaihtui moottori montakin kertaa, kuin myös taka-akselisto. Vastaavsti myöhemmin tuolla uumenissa tuli hitsattua turvakaaret toiseen Sierraan sekä ylimaalattua samainen auto. Enemmän tarinaa Sierroista kuitenkin niiden omissa projektipäiväkirjoissa.
	Vielä vuonna 2008 minulla oli vasta hyvin perustason työkaluja, mutta harrastuksen myötä arsenaali on kasvanut, toisinaan pikaisin ostopäätöksin. Puolentuumanvääntöneliöön löytyy käytännössä kaikki, Torx, E-Torx, kuusiokolo sekä tavallisimmat hylsyt.
	Lisäksi löytyy 3/4-tuuman vääntöneliön hylsysarja, sekä lukematon määrä erikoistyökaluja ulosvetoon ja mm. kytkimenkeskittämiseen, joista osa itse tehtyjä.
	Sähkötyökalut ovat vähitellen päivittyneet Bosch- merkin alle, koska kulmahiomakone, iskuporakone ja akkuruuvinväännin ovat jo tuota merkkiä. Halvempaa kantaa epdustavat sitten kuumailmapuhallin, epäkeskohiomakone ja pistosaha joka kantaa yhä legendaarista Black&Decker- tarraa.
	Hitsauslaitteistoa pitää nykyään ryhdissä Esab C170 Origo. On 3-vaiheinen ns. voimavirtakone, jonka kaasuna toimii CO2-omistuspullo. On ollut harrastajan MAG- hitsaukseen ihan pätevä laite, kun vain valitsee langan paksuuden oikein. Yleensä peltihommissa käytän 0,6mm ja 3mm paksumissa 0,8m lankaa. Toistaiseksi olen hitsannut vain "mustaa" kun ei ole seoskaasua käytössä. Esabin pahamaineisen huono kuormitussuhde ei ole toistaiseksi haitannut omaa tekemistä, kun koko kuormitusjakson verran saa hitsata valmistajan mukaan 110A virralla, joten käytännössä 3mm teräkseen voi vetää pienahitsiä tauotta.
	Paineilman lähteenä on valovirralla toimiva 50l säiliöllä oleva 3 hevosvoimainen Einhell. Tuotto on todella rajoilla jopa omiin tarpeisiin, varsinkin hionta käyttöön ei meinaa enää ilma oikein riittää. Varsinainen tuotto vastapaineella tuntuu olevan luokkaa 200l/min. Haaveet ovat yhä voimavirtakompressorin ympärillä.
	Maalamista varten ykkösruiskuna minulla on DeVilbiss FLG-5, jonka jäljestä ei kyllä ole moittimista, sillä maalia tulee todella tasaisesti vaikeisiin paikkoihinkin. Pohjamaalamiseen käytän halvempia HVLP-ruiskuja. Oman ja ammattilaiselta kuuleman kokemuksen perustella yläsäiliöruisku tuntuu olevan paras vaihtoehto auton maalamiseen.
	Hitsausvirheiden korjailuun, joita minullekin yhä vaan tulee ja saumojen siistintään olen hankkinut suorahiomakoeen ja "kulmavingun". Tiukkaan juuttuneet pultit tuntuvat aukeavan kivuttomasti ja ehjinä Motnetistä hankitulla kaksoisvasaramekanismin pulttipyssyllä.
	Moottorit vaihtuvat Fixukselta hommatulla puominostimella. Samasta paikasta ostin aikanaan myös moottoripukin, jossa siinäkin yksi onnistunut OHC.n koneremotti tehty, vaikka nykyään siinä näkyy enemmän Zetec- moottori.
	Suojavälineitäkään ei voi unohtaa. Hitsausmaskiksi on vakiintunt Kempin Alfa eli ns. kottaraisenpönttö. Se vaan on niin käytännöllinen, aloituskohdan näkee helposti tirkistysluukusta ja on muutenkin ketterä autopeltihommissa.
	Kun yhä enemmän maalailen myrkyllisillä 2-komponenttiainella, niin koin aiheelliseksi hankkia Gersonin aktiivihiilimaskin, johon voi vaihtaa suodatinpanokset.
	Tavallisen vakiokierteiden tekoon apua antaa edullinen, mutta asiallinen kierretappi- ja pakkasarja. Sen lisäksi tilasin itselleni harvinaisemman M14x1,5- kierretapin, Fordin öljyntyhjennystulpan kierteiden ajamiseen sekä mahdolliseen korjaamiseen. Tässä suurin piirtein tilanne vuonna 2017. Näillä asoilla on toki tapana muuttua, ja tähän kirjoittelen sitä mukaa lisää, mitä konekantaan päivittyy!