Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6

Opel Omega b2 -00 3.0 24v V6 "Sportimmaksi salooniksi"

OSA 1.

31.10.2021 Hyvää huomenta taas, viikko alkaa olla pian arjen osalta pulkassa, ja jostain syystä jo viiden aikaan olen jo hereillä, niin rustaillaan nyt sitten viikon neljäs päivitys. Varoituksen sanana että tämä voi mennä jo vähän liiankin eeppisiin mittasuhteisiin.. Aiemman päivityksen otsikko "...and then there were 3..." saattaa tuoda jotain 70-luvun progepuolelta mieleen, mutta autoihin se enemmän liittyy, ei pelkästään että Omegoita on tullut omistettua kolmen yksilön verran...

...vaan ihan moottorin iskutilavuutta. Kyllä Omega b2 ja 3.0 litrailsella V6-koneella! Jos olen haaveiilut pitkät tovet Cosworth Sierrasta, Renault 8:sta tai muusta vastaavasta vauhtiautosta, on kutos-Omega pyörinyt sekin yli 10 vuotta mielen uumenissa, itse osto tuntui vaan aina siirtyvän joko taloudellisista tai ajallisista syistä. Tänä syksynä kuitenkin palaset loksahtivat opiskelujen jälkeen kohdalleen, kun pääsin rengasliikkeeseen sesonkiin töihin, vieläpä asiallisella liksalla ja tämä kyseinen Omega tuli myyntiin naapuri pitäjään myyntiin.

Tämä on ehkä ensimmäinen kerta kun oikeasti aihetta heittää 2000-luvun kliseen omainen sanonta, "tärkein eli tekniikka ensin", jo projektiaihiosta. Koneena siis 3.0 24-venttiilinen V6 eli Opel-miesten kesken X30XE, tehoa 211hv ja vääntöä 249Nm. Vaparikoneelle lukemat ovat ihan kiitettävät, ottaen huomioon että teho on heti ja tasaisesti käytettävissä ilman viiveitä. Takuulla painitaan samassa sarjassa BMW 525:n ja E-mersun kanssa :-) Kuten moottorin tyyppikoodi ehkä kertoo mennään mukavasti Euro2-päästöluokkaan joten harrastamiselle olisi vapaat kädet, vaikka vielä en moottoria ole ajatellut virittää. Mainittakoon että tämä on vaijerikaasulla joten sekin lisää välittömyyttä ajoelämykseen. Jakopää pitäisi tehdä kiireen vilkkaa, sillä edellinen merkintä huoltokirjassa oli vuodelta 2013 ja itse asiassa kilometritkin menneet yli. Oikeanpuolen venttiilinkoppa näyttäisi vähän tihkuvan öljyä. Autossa on myös luistonesto, joten perä on avoin, ilmeisesti tuotu Suomeen. Autolla on ajettu vain 180tkm, mutta suhtauden pienellä varauksella silti lukemaan.

Projektiauton tapauksessa piti tietysti jotain remonttia tai sen tapaista tehdä, niin mennään sitten tällaisella bittiasennuksella, joten Opcom kiinni ja koodin lukuun!

Moottoriohjaimen puolelta löytyi neljä not present-haamukoodia.

Myös laatikon puolella oli muistissa vikakoodeja, jotka saattaisivat selittää yliherkän kickdownin toimintaa kiihdytyksissä.

Kyseessä on tosiaan automaatti, joten ensimmäinen varsinainen rakentelun kohta olisi muuttaa tämä manuaaliksi. Ilmeisesti paras ratkaisu olisi käyttää turbo-Calibran (C20LET) kiinteäävauhtipyörää ja laittaa työsylinterin alle holkki käyttäen Omegan omaa manuaaliaskia. Tähän kuten muuhunkin ehostukseen palataan takuulla kevään mittaan, kun saan osat haalittua kasaan.

On joka tapauksesa hienoa toteuttaa haaveitaan, vaikkei tämäkään syksy ei ole ollut itsellen aivan yhtä hurraa huutoa, mutta nämä ovat niitä hetkiä kun se hurraa tulee aidosti ja korkealta!

17.4.-10.6.2022 Terve taas kerran ja aivan luokattoman pitkän tauon jälkeen saadaan rakentelukauden avaava päivitys! Kiirettä on pitänyt kevään ajan mm. töiden osalta, mistä johtuen tämä projekti on edennyt hitaasti eikä välillä ollenkaan sillä olin sesongin aikaan lauantaitkin töissä. Pidetään nyt kuitenkin työ ja harrastus erillään keskittyen tähän jälkimmäiseen. Ennen parannuksia oli otettava huoltohistorian löysiä pois, isoin notkahdus lienee pitkäksi lörähtänyt jakopään vaihto. Samalla kun näin erikoiseen tekniikkaan lähdetään tekemään em. remontti, kannattaa muutakin uusia, kuten venttiilikoppien tiivisteet, termostaatti ja sytytystulpat. Nämä tulivat ensinnä mieleen, muutakin ilmaantui matkan varrella... Kuvassa yllä ollaan vasta lähtökuopissa, mutta siitä se purkantuu.

Monen mutkan tekevät imuputket saivat lähteä ensiksi sekä liuta alipaineletkuja.

Plenumi ja imusarja tuli ruuvailtua pois, jonka jälkeen päästiin jo vähän aiheeseen. Päätin aloittaa kuskin puolen kannesta tiiviste rallin.

Putsasin todella huollellisesti pinnat kannesta, ensin tiivisteenkaapijalla, lopuksi nukkaamattomalla rätillä ja jarrukliinerillä.

Koppaan tuli Victor-reinzin sarja mukaan lukien O-renkaat ja lopuksi kirintä momenttiin. Sama toistui apukuskin puolelle ja liimaa laitoin nurkkakohtiin ennen asennusta. Jospa ei enää tulpat uisi öljyssä.

Termostaatin irroitus oli sitten yhtä helvettiä, varsinkin sen E-Torx-pultin joka pitelee vesiputkea paikallaan, kyseinen pultti tunnetaan myös nimellä "bastard-bolt" Briteissä.. XD

Jotta pultin ylle sai edes hylsyn, piti irroittaa ohjaustehostimensäiliölle tuleva letku. Tässäkään kohtaa ei saanut räikkäväännintä perään. Joten lovesin hylsyyn kantit joista sai 19mm kiintoavaimella sivusta otteen, tämän jälkeen pultti liikahti auki.

Hermoilun ja helpotuksen jälkeen vanha termostaatti tuli pois tilastaan, ja putki pysyi ehjänä, TOISTAISEKSI.

Ennen uuden termarin asennusta kävin itse pää tapaukseen eli jakohihnan kimppuun. Edestä lähti luonnollisesti pois moniuraremmi, mutta myös vesipumpun sekä ohjaustehostimenpumpun hihnapyörät. Vähintään 9 vuotta vanha hihna oli vielä ehjä, joten sen verran sillä ainakin voi päästellä vaihtamatta :-) En tosin suosittele!

Vanha vesipumppu lähti mukavan jäähdytysneste kylvyn saattelemana, tästäkin huolellinen putsaus tiiviste pinnalle...

...jonka jälkeen uusi pumppu kiinni ja momenttiin.

Itse hihnan vaihtoon hommasin varta vasten tarkoitetun ajoitustyökalusarjan, joista yhtä osaa en itse kokenut aivan pakolliseksi, koska minulla hihna pysyi hyvin paikallaan ilman tuota sinistä pidikettä.

Hihnan vaihdoin varaosavalmistajan, tässä tapauksessa Continentalin ohjeen mukaan, mutta kun viimeistä kireyden säätöä teki eivät nokkien merkit enää olleetkaan tip top... Käytin kerran hihnan kokonaan poissa aloittaen prosessin uudestaan. Katsoin lukitustyökalujen ollessa hihnapyörissä että nokkien väliin ei jää löysää, koska jos jää, niin ajoitus menee reisille viimeistään kiristäessä hihnaa. Silti sama ongelma toisen säätö kerran jälkeen, kun asetin rullien osoittimet ohjeen mukaan. Mikä nyt meni vikaan? Vastaus oli että älä noudata ohjetta! Ainakaan täysin, sillä Englannista löytyi internetin syövereistä yleisohje Opelin (tarkemmin Vauxhallin) V6-koneisiin, eri toten tuohon toiseen ja viimeisen säätö kertaan. Ajatuksena säätää rullaa löysemmälle mikäli merkit menevät tarkistustyökalun lovien edellä, ja säädön jälkeen pyöräyttää konetta kaksi kierrosta, jonka jälkeen itse varsinaisesta kiristinrullasta löysät pois.

Kuinka ollakaan temppu toimi. Tätä nykyä nokkien ajoitukset ovat aika lailla bang on!

Etenkin kuskin puolen kannen nokat olivat ongelma, mutta nyt kuvan mukaisesti merkit linjaavat nätisti.

Koko koreus olisi tällä erää kasassa, rullat kiristin momentteihin.

Pikku hiljaa ruuvailin suojakannen takaisin, katsoen ettei pahamaineinen tiiviste muljahda tai ole muljahtamaisillaan pois paikoiltaan. Moniuraremmi piti hakea varaosaliikkeestä sillä tilaamani oli liian pitkä. Ilmeni että tämä viimeinen X30XE on harvinaisempaa sorttia siis, joten piti olla vanha hihna mukana, jollla varmistuttiin sopivuudesta. Onpahan muuten sellainen ratkaisu ettei välttämättä tien päällä tämä remmi vaihdu, kun joutuu irroittamaan mm. vesiletkun tieltä, jotta hihnan mahtuu juuri ja juuri saamaan pois.

Sitten piti olla edessä se helpoin homma eli uuden termostaatin asennus. Laitoin vesiputkeen uudet O-renkaat ja termarin kiinni lohkoon...

..kunnes kävi näin. Kiinnikekorva napsahti poikki pulttia kiriessä. Tarinan opetus lienee kai että korvakon täytyy olla pohjassa ennen kirintää ja putken loppuun asti termarin sisällä. Tiettävästi olen yksi harvoista ellen jopa ensimmäinen joka rikkoo tämän putken takaisinasentaessa :-) Onneksi jo tänään neljä päivää haaverin jälkeen sain sovittua kaupat vastaavasta putkesta, joka löytyi OCF:n palstan kautta. Olipahan melkoinen ensimmäinen kohtaaminen X30XE:n kanssa tämäkin...

22.6.2022 Päivän viimeisenä eikä toden tosiaan vähäisimpänä kerron vielä tämänkin Omegan säädöistä.. Jakopään kiristinrullien alla olevan kannakkeen keskimmäinen pultti meni todella hennosti kierteelle eikä sitä ollut mitään toivoa saada momenttiin, joten asia alkoi vaivata eikä tilannetta auttaneet kauhutarinat joissa tuo samainen pultti on irronnut kesken ajon, jonka lopputuloksen osaattekin jo arvata. Porasin vanhan kierteen pois ja ruuvasin irtokierteen tilalle, johon meni lopulta M8-pultti lujuusluokkaa 12.9, irtokierteeseen laitoin punaistalukitetta eli saa olla ikuisesti tuolla ja pulttiin sinistä. Nyt uskalsi järkevästi kiriä tuon keskimmäisenkin pultin, josko ohuempana en vetänyt sitä tuohon 40Nm, mutta jos ei pysy muka paikallaan tuolla avuin, niin jo on kumma. Mitä muuten veikkaatte että jouduinko purkaamaan jakopään kokonaan pois ja tekemään kaikki ajoitukset uudelleen?!?

Purkamisen ja kasaamisen jälkeen oltiin taas tutussa asemassa. Alkaa tulla hiljalleen rutiini V6:n jakopään tekemisestä... :-) 

Loppukevennyksenä vähemmän dramaattista tutkimista. Ei voi olla koskaan miettimättä miksi tälläinen vauhtimalli päätyy kiertoon, joten skeptisellä katseella piti tarkastella vanhoja tulppia, joiden väri oli joka pytyllä terveen oloinen, vaikuttaa etten ihan sutta ole käteeni saanut kaikista vastoin käymisistä huolimatta. Nyt odotellaan kuumeisesti osia, jotta saisi tämän käynti kuntoon.

29.6-5.7.2022 Kaikille autoille on taas sattunut ja tapahtunut, vaikka kutos-Omegan kanssa alkaa nyt jo näkyä taas auringon paistetta horisontissa, kaikki alkoi kun sain vihdoin ja viimein ehjän vesikiskon OCF:n kautta 20 eurolla, kiitokset nimim. wasu! Ensin töikseni sujauttelin uudet o-renkaat PTFE-sprayn liukastamana, jonka jälkeen alkoikin se todellnen ährääminen...

Nyt tein niin päin että laitoin termarin kiinni putkeen mutten kirinyt sitä ensin lohkoon vaan ensinnä painoin vesiputken pohjaan kunnolla välttääkseni korvakkeen katkeamisen kiristäessä sitä pahamaineista paskiaispulttia. Saatuani luokattoman ahtaasta tilasta pultin kierteille ja pohjaan saakka, kiristin termarin momenttiin lohkoon uusilla mustilla pulteilla. Tuli pidemmät pultit koska tarvike termarin laippa oli paksumpi.

Kaikki ehjänä paikalleen, nyt oli aika sammuttaa taskulamppu, ulkona alkoi jo hämärtääkin :-)

Imusarja löysi paikkansa uusilla tiivisteillä. Tässäkin piti jokainen pultti asettaa magneetilla reikään ja kiriä jatkovarrella, kädet eivät yllä tai mahdu lähellekään pultinkantoja.

Plenuumi kiinni ja pysyy. Huohottimen ruuvasin tuosta päältä hetkeksi irti että sain sen puhallettua puhtaaksi kanavistaan.

Ilmanputsari vaihtui uuteen.

Imuputket löysivät tilansa sekä useampi töpseli kuin myös letkukin. Lauantaina autoa yritin käyntiinkin, mutta akku oli aivan loppu, eikä edes laturilla tullut siihen enää virtaa. Kokeilin ottaa Focuksesta apuvirtaa mutta halvat kaapelit eivät saanet kunnon otetta joten virtaa tuli vaillinaisesti.. Loppu viimein päädyin lainaamaan akun nelos-Omegasta, kuinka ollakaan lähti kutonen kerrasta käyntiin ja vastasi hyvin kaasuun! Alussa paloi vikavalo, joten löin koneen seis ja vilkaisin Opcomilla mikä mättää. Muistissa oli koodi tyhkäyntiventtiilistä. Kurkkasin konetilaan ja eihän siellä ollut tietenkään töpseli paikallaan. Liittimen kytkemisen jälkeen vikavalo sammui heti. Koska kaikki tähän asti toimii, kasvoi motivaatio autoon, sanontaanko vaikka potenssiin kolme :-D

Siispä auto pukeille ja korjaaman muita vikoja. Kardaani tärräsi oudolla äänellä kiihdytksessä, joten hankin tähän avuksi purkaamolta ehjän kardaanin kaikkineen. Pakoputken ruuvasin pois tieltä, samoin lämpöpellit, joiden ruuveista yksikään ei edes katkennut, tämä alkoi lupaavasti! Saatuani vanhan kardaanin pois, uskoisin viankin selvinneen samassa, sillä lattialle osaa siirtäessä etummainen pätkä irtosi booreiltaan ja sieltä näyttäisi puuttuvan kokonaan lukkorengas... Punnersin uuden akselin tunneliin kirien laipat tiukkaan.

Samalla purkamisella vaihdoin käsijarrunvaijerin uuteen, tässäkin selvisi syy kahvan outoon tunteeseen joka siis palautui huonosti, kuskin puolelta puuttui kokonaan linkun palautusjousi. Onneksi minulle tarttui uudet mukaan, joten nyt on kaikki mallillaan tällä saralla. Käytin vielä rummut takaa irti että pääsin säätämään kengät molemmin puolin. Takaisin asennuksessa ruuttasin reippaasti keraamistavoidetta napoihin, ettei tarvitse miettiä millä saa taas levyn irti tulevaisuudessa.

Auton alla oli hyvä säilyttää purettuja osia niin ei turhaa kompastu niihin :-) Seuraavana olisi luvassa pidempi koekäyttö, jotta saadan ilma pois jäähdytysjärjestelmästä sekä tarkkailla muutenkin konetta. Mikäli ongelmia ei ilmaannu vaihtuvat öljyt uusi ja ehkä päästään jopa leimalle.

31.8.2022 "Scenes from a nightmare" kuvaa hyvin sen mitä tapahtui tämän projektin kanssa. Vaikka nyt onkin päivityksen ulos tullessa jo keskiyö, niin nämä otannat painajaisesta tapahtuivat keskikesällä, mutta nelos-Omegan kiireiltä en ole ehtinyt niistä vielä kirjoittaa :-) Joka tapauksessa hyvin pian kun sain auton alas pukeilta, ajattelin käyttää koneen lämpöiseksi ja vaihdella sitten öljyt suodattimen kera. Kaikki meni hyvin siihen lämpöiseksi käyttämiseen saakka.. Huomasin lattialla tuoreita öljypisaroita, pakosarjan päältä nouseva öljyinen savu varmisti sen mitä ehdinkin jo vaivihkaa pelätä, venttiilikopat vuotavat uusista tiivisteistä huolimatta! Öljynvaihto ei sekään sujunut pelkästään pienin ongelmin, suodatin kotelon kantta avatessa koko helahoito pyörähti mukana, eikä auttanut muuta kuin kieputtaa koteloa joka ihmeen kaupalla irtosi lohkosta. Kannen sain auki lopuksi laittamalla suodatinkotelon ruuvipenkkiin ja pulttipyssyllä avaten. Mistään ei löytynyt lyhyellä toimitusajalla tiivistettä lohkon ja kotelon väliin, joten oli pakko kasata se vain vanhalla tiivisteellä, että sain auton ulos pois nelos-Omegan tieltä.

Tänään alkoi taas olla pientä toivon kipinää näkyvissä öljyvuotojen korjaamisen suhteen, mutta palailen asiaan kun jotain oikeasti tapahtuu ;-)

10.4.2023 Nyt kun paastonaika ja pääsiäisetkin alkavat olla takana, niin summaillaan vähän mitä harrasteautolle onkaan tapahtunut ja avataan samalla rakentelukausi 2023! Siitä piti jatkaa mihin edellisessä päivityksessä jäätiin, tutkimaan öljyvuotoja. Ensimmäisenä käyn viimeisimpänä selätettyyn ongelmaan, vuotavaan suodattimenjalkaan. Päätin kuitenkin ottaa vinkistä vaarin ja muuttaa rakenteen tavanomaiselle peltiselle suodattimelle. Homma alkoi auton keulan pukeille nostolla, jonka jälkeen purin vanhan suodatin kotelon pois. Tällä kertaa pidin kiinni itse kotelosta kun kantta avasin. Tulipahan taas niin puhdasta öljyä astiaan että ihan mieli palasi Sierra-ajoille vuoteen 2011 :-) Lopuksi vain avasin kuusiokolo ruuvin sisältä, minkä päätteeksi koko hoidon sai ottaa pois lohkon kyljestä.

Kuinka tästä edetään...? Ainoa osa jonka jouduin "metsästämään" oli suodattimenkara, kantaa osanumeroa 90412159 joka löytyy vaikkapa X20XEV ym. Ecotec sarjan neloskoneista. Oma tuli OCF:n foorumin kautta, joten kiitokset nimimerkille kadett90! Putsasin paikat, sitten vaan punaista lukitetta hieman kierteille ja kara kiinni. Kuvan ottamisen jälkeen tuonne meni Boschin-suodatin. Jatkossa toivon mukaan öljyn- ja suodattimenvaihdot käyvät helpommin.

Talven säilytyksen aikana auto oli vuotanut myös jäähdytysnestettä, syylärintyhjennyshanasta. Arvatenkin 20-vuotiaat o-renkaat olivat luultavasti viimeisillään, mutta päätin tilata kokonaan uuden propun. Alkuperäisen tulpan osanumero oli 93187809, mutta se ohjeistetaan korvaamaan osalla 93194704, ja tuollainen saapuikin eBayn kautta. Innokaana siirsin aluslevyn vanhasta uuten osaan ja ruuvasin kiinni. Vuoti pahemmin kuin entinen... Tutkailin sitten tarkemmin 7zap-palvelun kautta tilannetta ja sieltä löytyi myös osanumero tuolle aluslevylle, perässä maininta että korvataan tuolla 93194704 osalla. Tästä päättelin siis että uuteen proppuun ei kuulukaan laittaa koko aluslevyä. Kuinka ollakaan alkoi hana taas pitää ja vuoto loppui!

Auton yläkerran öljyvuodot ovatkin astetta pidempi tarina... Koekäytöllä uusista tiivisteistä huolimatta kumpikin koppa laski öljyä ulos, pahemminkin kuin ennen remonttia, jolloin vain kuskinpuoli hikoili hieman. Ehdin jo syksyllä hankkia lääkkeeksi Vectran huippuharvinaiset alumiiniset kopat, kunnes ongin brittien puolelta uutta tietoa vastaavasta tilanteesta. Siellä todettiin, että valtaosa vuodoista ei juonna suoraan koppiin tai niiden tiivisteisiin vaan tukkeutuneeseen huohottimeen. Siksi juuri Omegassa onkin muoviset venttiilikopat, koska ne toimivat "sulakkeena" ettei öljy karkaa jostain vieläkin ikävemmästä paikasta ulos, kuten stefasta. Otin tavoitteeksi päästä käsiksi lohkon takana olevaan huohottimeen. Heti alkuun ruuvailin plenuumin pois, mutta näytti siltä ettei huohotinta vieläkään edes näe kunnolla. Sitten paljastuikin jotain, joka saattaa olla koko ongelman ydinsyy. Huohottimelta tulee kaksi letkua plenuumin päälle ja yksi ohjainletkun myös. Minun tapauksessa tilalle olikin eksynyt joku aivan muu letku numerolla 90499104 ja itse oikea letku oli litistyksissä imusarjan välissä! Tämähän tarkoittaa käytännössä huohottimen toimivan kokoajan täysillä... En lähtenytkään enempää purkamaan, koska vika taisi löytyä. Toki lampulla kurkkasin huohottimen lähtöihin eikä näyttänyt olevan törkyä sisällä. Ylöshän kuuluu tulla kolme letkua huohotimelta ja yksi EVAP-letku. Tuo mukaan eksynyt letku kuuluu sekin jollakin tavalla bensahuurujen kierrätykseen, mutten vielä ole löytänyt sille paikkaa. Tällä hetkellä odottelen postista uusia tiivisterenkaita imusarjan päälle sekä uutta EGR:n tiivistettä. Ei siis olla kovin kaukana koekäytöstä.

15.4.2023 Remontit jatkuivat yhä tiedon haravoinnilla, ja selvisikin että EVAP-venttiilillä on vain kaksi lähtöä, ja tuon 90499104-letkun kuuluu tulla sille varattuun lähtöön plenuumin päällä, mutta edellinen omistaja oli näemmä tuonut automaattilaatikon huohotusletkun sen tilalle! Nyt kasasin osat takaisin ja jokainen letku tulee oikeaan paikkaansa yläpäässä. Sen lisäksi puhdistin huolella ylemmän huohottimen. Laatikon huohotinletkun tuin nippusiteella mahdollisimman pystyyn, koska näin on suositus. Valitettavasti homma jäi silti kesken yhden puuttuvan tiivisteen vuoksi, jonka saapumista odottelen. Akkukin tähän pitäisi hommata, kun vanha on ihan loppu.

30.4.2023 Huomatkaa päiväys... :-) Torstaina näyttivät vielä asiat huonoilta kun iski itselle sekä flunssa että vatsatauti ja jouduin olemaan töistäkin pari päivää poissa kiireisimpänä aikana, mutta nyt on taas olo kohentunut, joten palataanpa aiheeseen V6 Omega. Alkuviikosta saapui viimein perille asti EGR:n ja plenuumin väliin tuleva tiiviste. Tiivistettä saikin etsiä, sillä omani poikkeaa yleisestä mallista jossa sirpin mallinen aukko ja reikä, kun vastaavasti tässä vierekkäin kaksi neliönmallista reikää. Osanumerolla 9240142 kuitenkin tärppäsi Saksan puolelta, sen johdosta sain tänään niputtaa koneen yläpään loppuun.

EGR-venttiili takaisin ja liittimet kiinni. Samalla kaasuvajeri löysin tiensä takaisin. Vanhasta akusta otin jo mitat joilla voin uuden hakea. Sen jälkeen pääsisikin ihmettelemään vieläkö vuotaa öljyä tai jäähdytysnestettä. Olen asennoitunut toki yhä laittamaan ne alumiiniset venttiilinkopat uusilla tiivisteillä, mutta toisaalta jos huohotusjärjestelmä ei vieläkään toimi, alan olla todella huolestunut...

24.5.2023 Kipaisin jo aiemmin hakemassa Motonetistä tarvikeakun, jonka laittelin kiinni ja pyöräytin kutosen käymään. Huohottimen fiksaukset vaikuttivat tuottaneen tulosta eikä öljyä enää tullut korkin tai apukuskinkopan tiivisteistä, mutta sen sijaan kuskinpuolen venttiilinkoppa vuoti yhä pakosarjan päälle öljyä... Tulin siihen tulokseen että laitetaanpa sittenkin ne Vectran alukopat tähän.

Pikavauhtia purin plenuumin sekä imusarjan pois, puhdistin pullollisella jarrukliineriä "uudet" kopat ja kaavin kansien tiivistepinnat täysin puhtaiksi vanhoista liimoista. Vectran koppiin tuli uudet tiivistesarjat merkkiä Elring ja asennuksessa käytin taas liimaa nurkkakohtiin kirien lopuksi 8Nm momenttiin molemmat kannet. Varmistin varaosanumerolla että voi käyttää samoja pultteja näissä mitä Omegassakin. Kuten näkyy tulevat kopat nyt niin päin että öljy täytetään jatkossa apukuskin puolelta. Vanhat muovikopatkin tutkin nyt hyvässä valossa ja olivathan ne molemmat kieroja tietysti juuri pakosarjan puolelta, ei ihme että öljy karkasi. Vieläkään en pääse silti lukitsemaan räikkävääntimiä myötäpäivään, koska aion ihan varotoimenpiteenä käyttää irti alemman huohotinkotelon lohkon takaa putsausta varten, arvatenkin joudun purkamaan taas tavaraa edestä, joten yhä saa pitkittää jännitystä öljyvuotojen kuntoon tulemisen suhteen...

28.5.2023 Aiemmin menneellä viikolla tein jo tilaa koneehuoneeseen minkä pystyin purkamalla pois vesikaukalon, raitisilmansuodattimen koteloineen ja pyyhkijän varret. Silti tuolla näytti vielä ihan pirun ahtaalta. Saatuani pujoteltua EVAP-venttiilin pois, tulivat toiset huohotinkotelon pulteista näkyviin. Pakosarjan puolella arvatenkin oli lämpöpelti edessä, joka ohjeen mukaan suositellaan taivuttamaan pois tieltä, oli vaan vaikea tuolla ahtaassa tilassa taivuttaa yhtään mitään.. Kuitenkin lopulta sain siinä määrin rakoa että pienellä hylsyllä pääsi pyörittämään loputkin pultit auki, jotka sitten magneetilla noukin pois.

Imusarjanpuoleiset pultit pois pyöriteltyäni saikin vihdoin nostaa huohotinkotelon ulos konetilasta! Ihme ja kumma, mutta kotelo oli sisältä puhdas jo valmiiksi, eikä edes se pahamaineinen läppä ollut poikki tai kovettunut. Ehkä tämä oli enemmän tällainen tarkastus- kuin huoltotoimenpide, vaikka saapahan ainakin mielenrauhan. Homma jäi vielä purkuvaiheeseen tänään kun piti kiiruhtaa katsomaan Monacon GP :-)

1.6.2023 Muutama päivä aiemmin huohotin löysi paikkansa, laitoin tiivisteeksi moottorisilikonia, ennen tätä tosin kopautin lämpöpeltiin tilaa niin mahtuu paremmin hylsyllä jatkossa avaaman pultit pakosarjan puolelta. Tämän jälkeen ruuvasin imusarjan ja plenuumin takaisin sekä kiinnittelin lukuisia töpseleitä kuin myös letkujakin.

Ulkona ehti jopa sataa ihan luntakin...

Katon alla jatkui kuitenkin tämän osion Omegan laitto. Vesikaukalo, pyyhkijän varret ja raitisilmasuodattimen kotelo tuli näprättyä takaisin autoon. Kyllä, merkkasin pyyhkijän asennot moottoriin nähden ennen irroitusta... :-) Tallin siivouksen jälkeen, pääsin taas koekäyttämään tätä, ja vaikuttaa ettei äkkivilkaisulla vuoda enää, joksin pakosarjan päältä vähän vielä kärysi sinne kaiketi aiemmin vuotanut öljy. Mahtavan kuuloinen ääni tuossa koneessa, mitä pihalla vähän kokeilin vedättää.

Nämä huippuharvinaiset vanteet tuli tosiaan hommattua, kyseessä Opel Omegan alkuperäiset 17" aluvanteet. Kumeina näkyi olevan 225/45R17, joten sellaiset laitan jatkossakin näihin, koska päällä olevay näyttävä aika loppuun ajetuilta.

Täytyy vielä koekäyttää autoa lisää, ja ehkä putsata vähän aikaisemmin vuotanutta öljyä pakosarjan päältä, niin saan sitten varmuuden että tuliko tämä kuntoon. Mikäli ongelmia ei ilmaannu, otan työn alle seuraavaksi jarrut. Ai niin, jottei unohdu, onneksi olkoon tänäkin keväänä valmistuville opiskelijoille ja hyvää alkavaa kesää tietysti muillekin sivustoa seuraaville harrastajille!

9.6.2023 Kone alkoi pelittää moitteetta, eikä vuotanut enää öljyä. Kopat ja suodatin olivat kuivia, eikä pakosarjan päältäkään palanut öljyä. Siitä johtuen auto lähti pukkien päälle ja päästiin kuvassa näkyvien ongelmien kimppuun, kyllä kaikki jarruputket välillä satulat-ABS-yksikkö pitää uusia, jos ei leimaa varten niin oman turvallisuuden tähden! Aluksi vaikutti irroitus lupaavalta, pian olinkin jo purkanut taakse tulevat pitkät putket kunnes helpoimmasta hommasta tuli taas se vaikein... ABS-boksin lähdöt olivat näemmä tehtaan jäljiltä purreet 22 vuoden aikana pirun tiukkaan. Kiintoavaimella ei saanut otetta eikä järkevästi edes voimaa avaamiseen ilman kannan nuljaantumista. Putkia ei myöskään käytössä olleilla työkaluilla saanut katkottua paikallaan, joten piti hieman soveltaa.

Muokkasin 10mm pitkästä hylsystä lambdahylsy -tyylisen variaation, voidaan kai puhua "jarruputkihylsystä" :-) Kuvan mukaisen käkäleen naputin tiukasti liittimen päälle, perään napakka isku avaimen varteen...

...jonka jälkeen liittimet tulivat pois ja paikat pysyivät ehjinä. Vaakatasoon lähtevät etupään jarrujen liittimet (jotka vielä kuvassa paikallaan) mahtui avamaan kiintoavaimella, joskin vasemmanpuolen nippa piti auttaa liikkeelle lukkopihdeillä. Pitkät putket mittasin ja lyhyimmästä otin koko putken malliksi mukaan Fixukseen, jossa teetin uudet kupariset putket tähän.

Takana pääsin jo tuohon asti kasaamaan, uusien jarruletkujen kaveriksi tuli uudet klipsit, vanhatkin lähtivät ehjinä, mutta nuoleskellaan nyt sitä katsastusmiestä... :-)

Pujottelujen jälkeen boksi olisi jälleen täynnä putkia. Varsinkin takimmaisten kanssa sai ährätä.

Apukuskin etummainen putki vaati sekin jonkinasteista akrobatiaa saada alkuperäiselle paikalle tuonne tulipeltiin aivan kaiken taakse. Nämä ovat niitä hetkiä kun 180cm pitkä mies onkin keskipitkä mies...

Jarrusavotta on nyt hyvällä alulla, mutta vielä täytyisi kunnostaa kaikki satulat, takana ovat molemmat ilmausruuvit poikki, mutta niiden irroitushan on siitä helppoa, että ne joko irtoavat tai sitten eivät. Pidetään toki sormet ristissä etten joutuisi enää uusia satuloita hankkimaan, koska kaikkiin neljään olen jo ehtinyt hommaamaan kunnostussarjat.

30.6.2023 Hellettä on piisannut, mutta yritetään saada kuukauden viimeinen päivitys pidettyä kasassa. Aloitetaan siinä järjestyksessä jossa remonttikin eteni, takasatuloiden kunnostuksella. Lähtökohta oli kohtalaisen ruosteinen, sen lisäksi että tuli katkaistua satuloista toiseen ensimmäistä kertaa elämässä ilmausruuvi, vaikka liki 30 satulaa olenkin jo kunnostanut viimeisen 10 vuoden aikana. Toinen ilmausruuveista oli poikki jo valmiiksi.

Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen, vaan irroitukseen riitti 4mm pora ja T27-kärkinen torx. Joten tuuletuksen paikka, satulat saa näin ollen pelastettua!

Tuntien hikisen hionnan jälkeen alkoi tulla puhdasta. Välissä piti käydä kahvittelemassa tutun luona ja illasta kasailin uudet männät sekä tiivisteet noihin. Lopuksi maalit pintaan.

Maalien kuivutta olikin jäljellä enää levyn, palojen ja satulan asennus. Palojen päälle tulevat pidikejouset (jotka kulkevat numerolla 9195056) olivat edellisiltä omistajilta jo hukkuneen, joten ne täytyy jostakin vielä etsiä tai tehdä itse.

Etujarrusatoissa edettiin muutoin samalla kaavalla, ainoastaan mäntä jäi alkuperäisosana paikalleen, hioin toki molemmat P800-paperilla, jonka jälkeen olivat taas uutta vastaavan näköiset.

Päätin maalata vielä kannakeraudatkin, kun olivat helppoja muodoltaan puhdistaa ja maaliakin riitti juuri :-)

Edessä levyt olivat hieman jo kuluneet, mutta kuitenkaan niissä ei ollut olaketta, joten laitoin uudet palat ainoastaan. Ehkä tulevaisuudessa päivitän jotkut laadukkaamat levyt sekä palat tuonne. Pienimuotoinen taistelu oli saada banjoliitokset pitämään jarruja ilmatessa, lopulta tulin siihen tulokseen että uusien letkujen mukana tulleet kupariprikat olivat laadultaan huonoja, joten hain uudet. Siltikään ei meinnat pitää kerrasta, enkä keksinyt muuta kuin vääntä yksinkertaisesti tiukempaan. Lopulta polkimesta tuli kova ja liitokset pitivät. Tässäkin minulle vinkattiin OCF:n foorumilla että kannattaa käyttää alumiinisia prikkoja, joihin varmaan siirryn ainakin seuraavalla ajokaudella.

Ongelmat eivät loppueet vielä tähänkään... Heti kun moottorin laittoi käyntiin syttyi luistonestonvalo. Opcomilla tutkailtuna antoi ylläolevan hyvin haamunoloisen vikakoodin. Samalla ihmettelin miksi akunmiinuskenkä on niin pirun kuuma...? Siinä se vastaus olikin, laitoin nimittäin Tokmannilta hankitun uuden akunkengän miinuskaapeliin, eikä lämmennyt enää ja luistonestokin alkoi toimia normaalisti! Tästä projektin ensimmäisestä sivusta tulikin suorastaan luokattoman pitkä, seuravaksi tälle autolle tehdään jotain ihan muuta...

 

JATKUU sivulla 2

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor