Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15

Sierra Mk1 -84 "iS replica"

OSA 11.

4-19.12.2011 Niinpä, tällä kertaa ei odotettu vartti vuotta, että harrastus jatkuisi. Kuukausi riitti. Kun kelit kävivät vielä lauhana, niin oli antauduttava, ja ryhdyttävä hommiin! Päädyin illat mietiskeltyäni irrottamaan moottorin kokonaan kone tilasta, öljypohjantiiviste remonttia varten. Ensimmäisenä iltana alustin operaatiota pois-kytkemällä kaikki sähköt, letkut, vaijerit, startin ja pakoputken. Nesteet tuli siinä samalla pois (liekö kuinka monetta kertaa...), muutama litra sitä jäi sitten lattialle, sepän iloksi.

Seuraavana päivänä suuntasin tallille osat ja liimat mukanani, jopa ihan valoisaan aikaan. Moottorin pois otto kone tilasta kävi odotettua nopeammin, yhden miehen ja puomin voimin. Sen verran viisas olin tällä kertaa, että suojasin syylärin finfoamlevyllä. Öljypohjan irti saatuani syy selvisi saman tien. Taempi tiiviste lojui pohjalla, eikä siis tilassaan.. Tuossa kohtaa ei ollut käytännössä laikaan tiivistettä, vaan kahden millin rako. Ihme ja kumma, kun ei litkut pysyneet koneessa... Tiivistettä takaisin asentaessa, alkoi tulla niitä harmaita hiuksen alkuja, päivän hämärtyessä. Tuin itse pohjan vaateriin lattialle, asetin tiivisteet, kunnolla tällä kertaa, ja laskin moottorin kurkkien välillä alle. Pitkän ähkimisen jälkeen öljypohja istui tiukasti kiinnittyneenä lohkossa.

Välillä Sierrassa oli nolla hevosvoimaa. Sähköjohtojen paljoudesta huolimatta, en ole tekemässä hybridiautoa :-)

Varsinainen työ alkoi moottorin takaisin saamisella. Puomia sai kallistaa pikku tunkilla ja samaten vaihdelaatikkoa sai tunkata. Kytkinkopan ja moottorin väliin tuleva vääntynyt pelti ei sekään tehnyt hommasta helppoa. Padan levätessä konehuoneessa jätin lopun kokoonpanemisen seuraavalle illalle. Välissä oleva päivä koulutuksessa meni ohi, että humahti, joten letkut, sähköt ja kaikki pois purettu löysi paikkansa.

Viikon viimeisenä päivänä, sunnuntaiksi sitä jotkut sanovat, kaatelin nesteet koneeseen. Vaihdoin samalla uuden veden lämpöanturin. Tietää edes moottorin lämmöt, kabiinista katseltuna. Johto pitäsi muutta litteälle abikolle, pikku juttu siis.

Seuraavalla viikolla aikaa kului aurausta säädellessä, koska raidentangon päitä sai kiertää liki 5mm sisään harituksen pois saamiseksi. Kun etupyorät näyttivät silmämääräisesti olevan kunnossa, ryhdyin jatkamaan öljynpainemittarin johtoja sen verran, että saan itse mittarin sisätilanpuolelle. Herätteen mittarille nappasin radion johdosta. Kun kone lopulta yski, niin totesin, että turhaa työtä tuli tehtyä... Koneen lämmetessä paineet tippuivat. Kuten aina, on tähän tilanteeseen varasuunnitelma. Pukissa kun sattuu olemaan kiinni vielä edellinen suht. hyvin virkansa hoitanut 205-lohkoinen OHC, niin ruetaan tekemään siitä konetta. Tarkalleen ottaen alakerta hyödynnetään. Tällä kertaa homma tehdään huolella, ja remontti alkaa koneistamo keikalla lohkon osalta, jotta vältytään aiemmankaltaisilta yllätyksiltä. Mutta ei tästä nyt vielä enempää. Palataan asiaan ensi vuoden puolella ;-)

22.1.2012 Potkaistaan uusi harrastusvuosi käyntiin suunnitelmalla, hyvin suunnitelu on puoliksi tehty, eikö...? Alkavalla viikolla aion ryhtyä purkamaan pukissa olevaa kaasutinkoneen alakertaa. Sehän on sama 205 kuin ruiskuversiossa, ja näin olen samoilla hyvillä F-kiertokangilla. Purku tehdään huolella, ja otan kuvia työvaiheista, että jokainen runkolaakeripukki menee oikealle paikalle oikein päin, huolellisesti siis. Lohko on tarkoitus porata ylikokoon, jolloin sinne pannaan ylikokoiset vakioita vastaavat männät. Kampiakseli hiotaan, ja sinne tulevat alikoko laakerit, samalla myös tasapainotus. Sanomatta selvää että nurkissa pyörivä vauhtipyörä tullaan sekin keventämään. Koska nykyään paikalla olevaan moottoriin on pistetty uutta tavaraa mm. jakopäähän, aiotaan ne siirtää tähän kolmanteen konekokoonpanoon. Tähän asti kaikki selvää..? Oli tai ei niin sekoitetaan lisää soppaa, kansi tulee toisesta versiosta, siitä joka majailee nykyään kone tilassa. Kyllä, tämäkin hattu käytetään koneistamossa tarkastus mielessä, ja nokaksi olen kaavaillut tulevaan kanteen joko Burtonin tai Piper Camsin ns. vääntönokkaa. Sellaisessa hieman enemmän asteita, ja reilusti nostoa, joten sopii vakio moottorinohjaukselle hyvää paremmin.

Liikkeelle lähdetään kellarista ja kansi tehdään myöhemmin. Alustavasti suunnitellun aikataulun mukaan keväällä pitää päästä koeajolle, mutta lyödään almanakka asiat lukkoon vasta alkuviikosta. Kiirettä on myös muunkin kuin auton kanssa...

23.1.2012 Kuten etusivun otskko viittaili, käynnistyi tänään se hartaasti odotettu konemontti, siksi siteeraus Fifth gear- juontailta: "Start the clock". Osaltaan vituiksi menneestä näyttöpäivästä voisi siitäkin kirjoittaa, mutta jakopään purku sujui kuin tanssi omalla talilla. Tiukassa oleva siimäpyörä jopa irtosi legendaarisella K-Raudasta hankitulla kiinanpommi ulosvetäjällä. Hyvää vauhtia irtosi imusarja ja pian kansi oli poissa lohkon päältä.

Irroittelin myös jakajan ja mekaanisen b-pumpun osat. Moottorin avaaminen on aina se totuuden hetki, tosin tällä kertaa yllätyin itsekin. Edes kynnellä kokeiltuna pytyissa ei tuntunut oleaketta lainkaan! Hoonausjäljetkin (tiedä sitten että kenen?) olivat näkyvissä yhä. Ei tätä alkakertaa missään nimessä kannata porata... Pitää nyt tutkia vielä lisää lohkoa, ennen koneistamolle kärräämistä, sillä siellä se hoonauskin tehdään. Piti sanoa jo homman tulleen puoleen väliin, kuitenkin tätä kirjoittaessa muistin väliakselin jääneen vielä lohkoon kiinni.. XD Keskiviikkona tarkoitus jatkaa loppu nippeleiksi lyönti. Osia täytyy alkaa haalia niin ikään. Otetaan huomioon vielä se, että huhtikuussa täytyy päästä koeajolle. Kello käy.

26.1.2012 Hyvät uutiset ja alakerran purku saavat jatkoa. Mäntiä irroitellessa varmistui, että kaasarikoneen 205- lohkossakin on F-kanget. Pieni epävarmuus aiemmin johtuu siitä, kun väitetään vain ruiskukoneiden yhteydessä olevan F-kankia, tai kuten legendan mukaan "vain iS-Sierroissa"... Muuta purkua tehdessä totesin imusihdin olevan kohtalaisen siisti, eikä ollut siis kaiken maailman purua täynnä. Kampiakseli pitäisi vielä jaksaa napata pois..

6-7.2.2012 Päivä vastusteli puikkohitsaamisesta aina tallille pääsyyn saakka, sain silti napattua kampiakselin pois. Samalla huomasin siinä valuvuosinumeron (?) 1987. On tähän autoon ilmeisesti alakerta vaihdettu, vaikkei sitä huoltokirjassa mainitakkaan! Tiistaina vein mutkaraudan "kouluun" ja koneistuspuolen opiskelijat toivat mirkometrin, jolla päästään perille remonttihistoriasta kuin myös todellisesta kunnosta. Kiertokangenlaakerikaula oli 51,47mm ja 51,475mm ristikkäin mitattuna, heittoa siis 0.005mm, ei kovin soikea.. Runkolaakerin kaulasta saatiin luvut 56,49 ja 56,495. Vielä täytyisi jostain onkia STD-mitat, niin tietäisi koneistus tarpeen. Lohko on nyt alkutekijöissään, joten se odottaa koniestuskeikkaa.

16.2.2012 Lisää tutkimuksia.. Aloitetaan tai oikeastaan jatketaan alakerralla. STD-mitat ovat kangenkauloille 52mm ja runkolaakereilla 57mm. No eihän puoli milliä alimittaa ole oikein järkeen käypää, joten kuten moni muukin epäili, tuli tehtyä "perinteinen" puolen millin moka.. Laakereissa luki vieläpä STD, joten neitseellinen mutkarauta siis. Mittavirhettä en ota omille harteille, siitä lähtien kun nakkasin akselin kahvikämpän pöydälle, vastuu oli muilla opsikelijoilla :-) Ruiskumallinkanneksi väitetty tekele, päätyi sekin syynäilyyn, tunnustettakoon ettei se ruiskun ollutkaan, vaan jotain parempaa... Valuvuosi -73 ja merkintä 6, kyllä 1,6 Taunuksen kansi! Lotto voitto siis! Tiedossa on että OHC-koneisiin on kaksi virittäjä ystävällisintä kantta efin ja Taunuksen. Jälkimmäinen siitä hyvä, koska puristussuhde saadaan todella korkeaksi ja madallus varaakin on. Kuitenkaan ei tule sotkea Sierrojen 1,6 e-max kantta tähän, ne eivät ole kanaviensa puolesta kovin viritys ystävällisiä. Kun käsiin eksyy tällaisia huippuosia, menevät suunnitelmat luonnollisesti uusiksi. Voin sanoa että vakiosta ei enää puhuta, pikemminkin "back to plan A".

20.2.2012 Pistetäänpä pari kuvaa näytille. Ensinnä kuvatus STD-"stanu"-neitsyt-kampiakselista. Samaan voisi jorista toisen tutkailun tallilla. Koska, kaikki näyttää jäävän aina jemmaan, niin tutkin mitä paikallaan olevan koneen entisiin laakereihin oli stanssattu. No tietenkin 0,25, joten alikokolaakerit kyseessä, ja itse laitoin sinne STD- liuskat. Joten eihän tuonne jäänyt laakerivälystä kuin vaivainen neljännesmilli...! Ja vielä ihmettelin mihin ne öljynpaineet hukkuu.. Jotteivat muut sortuisi samaan, annan vinkin, mitatkaa ennen uudelleen kasausta ja KATSOKAA EDES MITÄ LAAKEREISSA LUKEE.

Mutta tuo moottori on nyt menneen kesän heiniä, ja tästä päästään uusiin osahankintoihin. Kuvassa ns. hoopeeööpee, siis korkeapaineöljypumppu (engl. high pressure oil pump). Osaa muokkaa vakiopumpusta vastaavan operoimalla paineenrajoitinta, mutta ehkä ei kannata tässä sitä summaa yrittää säästää..? Kerta päätteen äärellä olen, niin maitittakoon kohtalisesti lumen tukkima piha. Käyttöauto meinasi tosiaan juuttua, ja ABS- valo jäi palamaan, eikä kadonnut vaikka virrat sammutti. Kuitenkin pois lähtiessä valo sammui, joten ilman ABS:ja ajamisen riemu jää kokematta toistaiseksi :-)

12.3.2012 Kauan haaveillut viritys- ja kunnostusosat saapuivat. Alakertaan tulee mm. alikokolaakerit sekä uudet männänrenkaat ihan vakio mäntiin. Lisäsin muutaman kuvan, mutta varoitan hieman, sillä niissä saattaa olla tuote asettelua... :-)

Aloitetaan tärkimmällä, Burton bf134- nokka-akseli. Asteita 266 ja nostoa 11,68mm, antaa varmasti viilatulla kannella riittävät löylyt.

Myyjä suositteli kaveriksi kovapalaseuraajia, ja sellaiset tilasin. Tässä odotellaan seuraavaa tiliä, jotta saisi teetettyä koneistukset. Sitä odotellessa on aikomus huoltaa etujarruja, ja muuta siihen liitttyvää. Huhtikuussa tarkoitus olisi saada moottori nippuun. Osalistalta puuttuu enää kannenpultit, jakohihna ja imusarjantiiviste. Tällaista siis.

18.3.2012 Pitkästä aikaa tein taas jotain autolle. Tällä kertaa jarruhuollon merkeissä. Muutama viikko sitten aloitin parantelemaan pääsylinterin kiinnitystä tulipeltiin. Sehän jäi vuonna 2010 vain kahdella kiinni "väliaikaisesti", kun tulipellissä ei ollut ylimääräisiä reikiä, ja vieläpä katkaisin nuo pultit joille ei paikkoja ollut. Nyttemmin 1,5 vuotta kypsempänä päätin tehdä reiät kahdelle lisäkiinnityspsiteelle. Kaveri teki joskus taannoin HSS-terästä erikoispitkän version, ja tällä teinkin ensimmäisen reiän tulipellin ja tehostimen jalan läpi. Kävi vain niin, että 20min (huh...) poramisen jälkeen teräkatkesi läpitultuaan. Se sai jäädä odottamaan muutamaksi päivää. Maanantaina sain Cobolt-terästä tehdyn pidennetyn version. Toinen reikä syntyi hetkessä, kuin voin läpi olisi porannut. Vaan eniten työtä tuotti se sisään katkennut terän pätkä! Sai tosissaan takoa jalkotilan puolelta M6-kierretangonpätkällä, että sain sen pois. Tänään etsi lokeroista jääneitä sopvia M8- pultteja, tietenkin 12.9 lujuusluokalla (ne mustat), ja laitoin kabiinin puolelle tulipeltiä kookkaat prikat. Kookkaat tarkoittaa isoa M8-prikkaa joka hitsattu vielä isomman M12-prikan päälle. Samalla sain siis herättää Esab C170 Origon talviuniltaan :-) Kerta sylinteri oli neljästä kohdin kiinni, jatkoin yhä jarrujen parissa. Tempaisin etusatulat pois, sillä aion huomenna hiekkapuhaltaa ne. Tunti sitten tilasin uudet tiivisteet ja jarruletkut, joten luultavasti hommaa jatkuu tulevalla viikolla. Jarruhooni tuli hankittua jo vuosi sitten, sillekin tulee käyttöä siis. Huomenna raportoin hiekkapuhalluksesta kuvien muodossa. Kaikkea sitä ehtiikin tekemään koneremontin ohessa...

25.3.2012 Hiekkapuhallus ei auttanut saamaan pois enimpiäkään pinttymiä, joten satulat jäivät odottomaan, siihen asti että löydän teräsharjalaikan rälläkkään.. Eipä anneta sen häiritä, tänään lähdin putsailemaan mäntiä ennen takaisin asennusta.

Tässä yksi mukeista, karstaa riittää.

Hankasin laet muovilastalla ja "eräällä" liuottimella, ja puhdasta tuli. Samaa kyytiä asensin renkaat kahteen mäntään. Tahtoo vain käydä jalkoihin tuo lattailla kömpiminen, kun ei ole kunnollista työtasoa... No, huomenna taas sama temppu toiselle parille. Palatakseni vielä teräsharjalaikka tapaukseen, niin ongelma kun on ettei niitä tahdo (mukamassa) myydä yksikään rautakauppa. Selailin taannoin vanhaa Fixus-ketjun esitettä, ja siellä näkyi olevan teräskuppiharja, 15 euroa. Kaiketi täytyy pyörähtää huomenna Iisalmen autoalassa. Nyt näyttää myös budjetin puolesta niin hyvältä, että kippaaan lohkon koneistamolle tulevalla viikolla.

26.3.2012 Loput männät saivat puhdistuksen ja uudet renkaat. Ostin sattumoisin jarrunestettä "rapikselta", ja nähtävästi kyseinen kauppa on päässyt ajassa joko eteen tai taakse kaksi vuotta, koska teräsharjalaikkoja löytyi! Tyhjensin koko tangon, kun niitä oli enää muutama jäljellä :-) Ei enempää tänään.

28.3.2012 Niinpä, ensimmäinen osa käynyt moottorikoneistus Hyvösellä, ja tyytyväinen olen hoonausjälkeen, ja lohkotason hiontaan! Nämä ovat niitä työvaiheita jotka kannattaa teettää ammattilaisella. Tehtiin myös alustava tarjous kampiakselin hionnasta sekä tasapainotuksesta. Tallilla tuli hiottua enimmät ruosteet jarrusatuloista, ei sen kummempaa.

3.4.2012 Kampiakseli osineen sekä vauhtipyörä viety koneistamolle tasapainotukseen. Vauhtipyörää aiotaan keventää 2kg. Varsinainen tappelu on tässä ollut jarrusatulantiivisteiden kanssa, tuli parit pölysuojakumit tärveltyä, mutta tulipahan vahingon kautta Ate- merkkiset tiivisteet molemmille satuloille :-) Kuten varmaan moni muukin harrastaja on huomannut, ettei ulompaatiivistettä laiteta missä tahansa järjestyksessä paikalleen. Itse pujotin ensinnä tiivisteen toisen pään hollille mäntään, tämän jälkeen venytys ja toinen pää sylinterin uriin, sitten painetaan mäntä sisään. Koska jarrut olivat sopivasti poissa tieltä, nappasin oikean puolen etutolpan irti, se kun pitää välillä koputusta epätasaisilla pinnoilla. Se löystyi aikanaan asentaessa, nyt kaksi vuotta myöhemmin löytyy aikaa/motivaatiota puuttua asiaan, joten kiristin jousilautasta vasten tulevan mutterin. Tolppa takaisin, loppu selviää koeajolla, johon matkaa riittää vielä...

8.4.2012 Tästä se oikeaan suuntaan meno taas alkaa, kun konetta on purettu ja koneistettu, niin nyt sitä päästään viimein kasaamaan. Eilen asensin itse kampiakselin, päittäisliuskat ja alikokolaakerit. Puhdistin vastapuolet huolella, ja akselia vasten tulivat pinnat valelin puhtaalla Opeliin (5w50) tarkoitetulla öljyllä. Taemmanlaakerinkannen tiivistin RTV-liimalla. Stefa tuli voideltua laakerirasvalla. Edellisestä remontista poiketen yhdenkään laakerin nastaa ei tarvinnut viilata. Tästä johtuen sanoisin että vaikka saisi laitettua koneesen toisen OHC:n laakerit, niin EN SUOSITTELE!

Tänään temppuilin männät renkaineen pyttyihin vyön avulla. Tämäkään ei ole aivan yksiselitteinen juttu. Vyö täytyy kiristää aavistuksen "kartiomaiseksi" jos mielii ettei öljyrengas karkaa aina lohkon tasalle tultaessa. Kiertokangenlaakerikannet oli helppo asentaa oikeinpäin aiemmin rustailujen perusteella. Kaikki pultit kirin ohjearvoihin momenttiavaimella. Kuva on tutun näköinen, aivan kuin vajaan kahden vuoden takaa, josko tällä kertaa syntyisi toimiva ratkaisu?

Huomenna pitäisi laittaa ö-pumppu sekä väliakseli kiinni. Myös autossa paikallaan olevan moottori pitäisi valmistella siten, että sen voisi alustavasti keskiviikkona napata pois konehuoneesta. Kuitenkin tähän versioon siirtyvät kannen lisäksi apulaitteet ja uuden karhea kytkin.

9.4.2012 Alakerta kasattu niin pitkälle kuin voi tässä vaiheessa. On tuo korkeapainepumppu niin komea... Käyttöakselia en saanut pois toisesta koneesta, kiitos sen sokkaprikan, joten täytyy lähipäivinä ostaa uusi. Niin, tähän nykyiseen kokoonpanoon ei sitten tule sokkaprikkaa, siitä tuntuu olevan vain harmia, näin ollen saan akselin paikalleen ja myös helposti vaihdettua jatkossa. Ei sillä, kyseessä ei varsinaisesti ole kuluva osa, mutta parempi näin. Samalla kertaa nypin jo helpoimmat johdot irti koneesta, tarkoitus on jatkaa keskiviikkona. Torstai on sitten päivä jolloin liitytään nolla-hevosvoima-kerhoon.

11.4.2012 Tänä päivänä nypitty joka ikinen johto ja letku irti koneesta, kuin myös pakosarja sekä startti. Vedet laskin pois "työläismallin"-propusta eli alavesiletkusta :-) Kannenpultit päätin niin ikään löysätä jo tässä vaiheessa, voi nimittäin olla sangen vaikeaa aukoa niitä täydestä kireydestä moottorin ollessa ketjujen varassa... Huomenna pitäisi sitten poistaa kone, jos vaikka ehtisi loppuviikosta purkaa siitä tärkeimmät osat.

12.4.2012 Borehammer liittynyt onnistuneesti 0-hv-kerhoon, aikaa kului suurin piirtein 20min.

15.4.2012 Remontti jatkuu pois nostetun koneen purkamisella. Pelastettua tuli laturi, vesipumppu, termostaatti, imu- sekä pakosarja ja ennen kaikkea kansi. Alkavalla viikolla pitäisi kysellä jo hintaa kannen teosta. Mikäli ei aivan hirmuista tarjota, niin kansi jää jo tulevalla viikolla koneistamolle. Satulat olisi tarkoitus maalailla myös.

29.4.2012 Projekti etenee hitaasti ja odotellessa kantta koneistaja Hyvöseltä.. Alakertaan tuli laitettua ö-pohja, uusien tiivisteiden kanssa, sekä öljynpaineanturit, nekin tiivistettyinä putkiteipillä. Tänään ostin öljyä, puolisynteettistä 10w40 Mobilia, saa kelvata alkukesän sisäänajoon, kuumille keleille tarkoitus on sitten vaihtaa ne 20w50 litkut, ja taas talvelle kymppi-vee-nelikympit.

22.5.2012 Lueskeltuani illat muiden harrastajien projekteja, on mukava huomata että liityin tänään itsekin joukon jatkeeksi! Ei uskoisi että näin pitkä aika on kulunut tekemättä autolle saati sen mootorille yhtään mitään.. Kannen sain nimittäin vasta tänään. Viimeisen viiden viikon kuvio, oli kuta kuinkin odottelua, sydän kurkkuun ja taas odottelua. Ensimmäisenä soitettiin että KAIKKI venttiilit täytyy vaihtaa väljyyden vuoksi. Seuraavaksi sain tietää että yksi kanava oli snurrattu puhki, kylläkin koneistaja korjasi paikan kanavakitillä. Siinä nyt enimmät. Tänään hain kannen ruokatauolla, vaan siitäpä puuttui stefa. Kahvitauolla Iisalmen autoalaan, jossa vastassa nuorehko naismyyjä, arvatenkin ei-niin-suurella-Ford-tietämyksellä. Nokkelana asiakkaana sain tehtyä selväksi stefan sopivuuden omaan sekasikiö-moottoriin, ja tiiviste löytyi vieläpä ihan hyllystä! Suurin piirtein kaikki tavarat matkassa ajelin tallille ryhtyen asennushommiin.

Siinäpä se on sangen erikoinen venttiilikoneisto. Keinukulman saamiseksi kohdalleen, joudittiin kertoman mukaan tekemään paljon muokkauksia. Pakoventtiileihin tuli ns. lash capsit, imuventtiililautaisia täytyi koneistaa, joten vaikka maksoi, kannatti homma teetättää eikä tehdä itse. Tietenkin ammattilaisen(?) tekemät virheet pistävät miettimään, mutta kesällä nähdään kuinka paikat kestävät. Kannen tinttasin paikalleen uusilla pulteilla ohjearvoihin, välissään "se sininen" (lue: Felpro). Venttiilikopps takaisin myös, että saan kaadettua öljyt koneeseen. Perinteistä duuni-listaa, en nyt tee, se tulee varmasti käymään ilmi tämän viikon päivityksiä lukiessa ;-)

23.5.2012 Tänään edetty vähän hitaammin, jonkinlaisia koeponnistuksia tehden. Ensimmäisenä kaadoin öljyt myllyyn, ja tässä vaiheessa oli kiva huomata ettei mistään vuotanut. Seuraavaksi pyöritin porakoneella ja hylsyllä v-jakajaa, samalla tietenkin myös öljypumppua. Hyvin nousi öljykanteen, nappasin vielä venttiilikopan pois, todeten joka nokan saavan öljyä. Tämä käy ilmi ylle lisätystä kuvasta. Kiinnitettyäni vesipumpun jo aiemmin, jatkoin jakopäästä. Hihna kiristimineen kiinni, ja pyörittelemään. Konetta avaimella pyörittäessä, tarkoitus oli mitata puristuspaineita, mutta mittari ei nouse edes asteikolle... Kumma, että noin yksinkertainen laite ei toimi, tai en saa ainakaan itse sitä toimimaan. Tuskin ne paineet nollissa ovat vasta remontoidussa koneessa?

24.5.2012 Pata lähestulkoon kasattu, joten ei ole enää pitkä matka pannuhuoneeseen. Korjasin jakoa, ettei nokka ole aivan niin myöhäisellä. Laittelin imu- ja pakosarjat, termostaatin sekä laturin kiinni. Imusarjan tulevaa tukirautaa mallailin, tullen siihen tulokseen, että muokkaan sitä hieman. Tulisi siltään aika pahasti öljysuodattimen tielle. Oikeastaan koneen korvien lisäski puuttuu enää huohotin ja siihen tuleva letku. Jos vaikka huomenna ne laittaisi...

27-30.5.2012 Aiemmalla viikolla askartelin tuon imusarjan tuen kanssa, ja tein kierteet koneenkorvaan.

Yllä kuva pois leikatusta kohdasta ja vahvikkeesta. Pitäisi mahtua öljysuodattimen tulemaan ohi :-) Sunnuntaina nostin koneen paikalleen, jota sai ihmeen kauan puunata, varsinkin saadakseen kytkinakselin osumaan kytkimeen.. Vaan laatikon ja moottorin välinen pelti se vasta tuotti vaivaa! Ennen sen sai niin helposti tilaansa, mutta nyt sai kokeilla vaikka mitä keinoja, eivätkä reiät osuneet kohdalleen. Tänään päätin sitten ottaa kaikki kytkinkopan ruuvit auki, ja nostaa konetta sen verran erilleen laatikosta, että saan pellin oiottua. Nyt meni niin kuin pitikin. Samaa kyytiä startti löysi paikkansa.

Tämäkin kuva näyttää tutulta, mutta vielä en hihku moottorista sen kummemmin, vasta kun puristuspaine mittaus on tehty, voi alkaa spekuloida mikä meni pieleen tai mikä onnistui. Vielä riittää tekemistä...

3.6.2012 Massamittari, suodatin, letkut ja lähes kaikki ruuvattu konetiltaan. Jarrusatulat maalailin, nyt ne on siis asennettu uusien letkujen kanssa, ilmauskin onnistui. Akku virkosi parin tunnin latauksen jälkeen, mistä alkoi se mielenkiintoisin, puristuspaineiden mittaus.

Pyöräytin startilla konetta, ja lukemaksi tuli 11 baria, tehdas arvot siis! Olin todella tyytyväinen tulokseen. Monesti hitailla kierroksilla on saatu 9 barin arvoja juuri jyrkännokan kanssa. Voinen sanoa, että tulevaa ensi käynnistystä ajatellen Sierra näyttää vihreää valoa!

4-7.6.2012 Maanantaina se tapahtui, Sierra lähti käyntiin tekniikka kokoonpano numerolla kolme. Ja hyvin lähtikin! Öljyn painetta oli jo heti alussa yli 6 baria. Eikä kuulunut nakutusta. Seuraavat päivät lisäilin varovasti ennakkoa, ja kone alkoi jo käydä omin avuin. Kuitenkin kaasun noston yhteydessä se nikotteli paljon ja kerran jopa sammui. Kyseisestä ongelmasta selvittiin säätämällä ruuvista kaasuläppää enemmän auki. Vaimea vihellys häiritsi omaa korvaa ja syytä etsinkin aluksi jakopäästä, mm. hammashihna oli liian kireällä. Syyläriäkin ilmailin, kun lorahteli kennossa. Tänään se syy sitten löytyi, tai oikeastaan äänen lähde. Oletteko valmiita? Kartiosuodatin, eli luonnollinen imuääni... Tässähän alkaa olla vainoharhainen XD Ei panna vielä pillejä pussiin, apukuskin turvavyönlukitus ei ole toiminut kolmeen vuoteen, joten kävi mmielessä josko X-1R- öljy auttaisi. Auttoihan se :-) Nyt toimii sekin, siispä pelkääjän paikka vapaana taas.

10.6.2012 Peruuttelin projektin tallista pihalle, niin on vähän mielekkäämpi käytellä pitkiä aikoja konetta. Toisekseen tuleehan siinä sellainen rallifiilis, kun autoa säädetään ulkona... :-)

Ensimmäinen häiritsevä tekijä oli ilma syylärissä, ala- ja ylävesiletkut oli aina haaleita, kuin myös itse syylärinkenno. Lopulta päätin käyttää konettaa reippaasti, siis noin 15 minuuttia, että se lämpeni kunnolla. Johan alkoi vesi kiertää! Letkut ja syyläri tulivat kuumiksi. Toinen säätö koski aurauskulmia, aurasta (engl. toe-in) oli aivan liikaa, kun syksyllä säädin hätiköiden tankoja sisään, tuolloin harituksesta johtuen. Käänsin kumpaakin raidetangonpäätä, 2mm ulos, ja ainkakin alustavsti oltaisiin normien sisässä. Huomasin myös autoa käynnistellessä että bensanpaine katoaa sammuttaessa aika äkkiä, toisin sanoa bensa palautuu pumpun läpi takaisin tankkiin. Tästä johtuen tehtaan jäljiltä esim. iS- Sierroissa on virtaukseentasaaja/varaaja pumpun päässä, kaiketi? Itsellä siis tuota virkaa paikkaa tulpattu mutteri. Massamittaria täytyisi vielä ihmetellä, että saisi seokset edes vähän rikkaammalle.

12.6.2012 Rakensin tänään ns. desibelivaimentimen, se on siis sellainen suppilo, tai kuten mopoikäiset puhuvat "kuristin pakoputkessa". Oma tarkoitukseni on toki laskea pakomelua leimauksen ajaksi, ei kuristaa tehoa, vaikka sitäkin väkisin tapahtuu..

Kuvassa näkyy homman ajatus, loppu päähän hitsasin tuon lipareen, josta se kiinnittyy pultilla putkeen, ja josta se on hyvä tempaista pihdeillä irti. Sisätilan puolella kiinnitin ö-painemittarin, ja johdotin sille valot kellon valojen johdosta. Itse kello kun ei ole koskaan toiminut... Massamittarin aukaisin.

Ja näky oli tuollainen. Säätövastuksen kärki vaeltaa piirilevyllä, kun läppä on kiinni kärki kuvan mukaisessa kohdassa. Juuri tuota aloituspistettä olisi tarkoitus säätää edemmäs, koska kun läppä sitten aukeaa täysin, on kärki vielä edempänä. Toisin sanoen seos on rikkaampi koko massamittarin sanelemalla alueella. Tänään en ryhtynyt säätämään, sillä bensa oli hyvin vähissä, eikä ruisku-autoa ole järkevä käyttää kovin tyhjällä tankilla. Niin, katsastus on alustavasti sovittu ensi maanantaille!

20.6.2012 Kohti leimaa, niin miksi päivtyksenä ei lue sitten "leimattu"? Sanotaan vaikka että edeltävänä viikonloppuna alkoi tulla ongelmia, joten otsikointi Mikko Kuustosta siteeraten "nyt se otti ja losahti koko paska" ei ollut kaukana. Pihalle ajellessa kytkin poljin päätti muuttua oudoksi. Sen liikkeestä puolet oli poissa, kytkin ei irroittanut kunnolla(!) ja poljin palautui viiveellä. Ensinnä huomasin ettei vaijerin holkki ollut oikein tulipellissä, tämä ei auttanut. Yleensä Sierroissa oikuttelee kytkinmenautomaattisäätö, tätä ryhdyin itsekin tutkimaan. Purin sirpin ja salpa-osan pois, tätä edellytti luonnolisesti polkimen irroitus akselista, lähtee kun vetää sen sokan pois. Hampaat olivat ehjät sekä salvassa että sirpissä. Ja takaisin kasaamisen jälkeen, salpa ei irroittanut vaikka poljinta nosti kuinka. Salpa saatiin pelittämään oikaisemalla vastakappaletta poljinrungossa. Vaan edelleenkään kytkin ei irrota! Sain vinkkejä, että syy saattaa olla vaijerissa, ja luin Taunus- aiheiselta palstalta samnalaisia oireita omaavan auton, jossa ongelma korvaantui niin ikään vaijerin vaihdolla. Tilasin uuden, sitä odotellessa ehti uneksia kaikki mahdolliset diagnoosit viasta aina silmälaakerista kytkinhaarukkaan saakka. Tiistaina vaijeri saapui, oli hieman erilainen kuin vanha. Paikkaansa se silti sopi, ja kytkin tuntui taas kireältä koko matkalta, ja automaattisäädin raksutti itsensä oikeaan asentoon. Seuravaana päivänä eli tänään totesin kytkimen toiminnan uuden veroiseksi! Tulihan tuossa samalla tarkastettua/opiskeltua automaattisäädön periaate, kun purin ja kasasin sen kolme kertaa... :-) Sytytysennakkoa säädin aikaisemmalle, ja samalla saatoin koskea massamittariin.. Sain vihiä, että tuota osoitinta ei saa missään nimessä kääntää! Nyt selitän sen oikean tavan; kuvassa alaoikealla näkyvät kynnet vapautetaan mustasta kiekosta, ja itse kiekkoa käänsin vastapäivään löysätäkseni jousta ja sitä kautta rikastaakseni seosta. Mielestäni auto alkoi toimia kohtuu hyvin edellämainittujen säätöjen jälkeen, josko äkillisen kaasun noston jälkeen vähän hummaa jos pudottaaa tyhjäkäynnille. Niin, öljynpaineet ovat yhä tip top, vajaa 5 bar tyhjäkäynnillä ja 6 bar kierroksilla, ja lämpimällä koneella ;-)

1.7.2012 Auto edelleen leimaamatta, sillä säätöjen kanssa on ollut hirveästi vaikeuksia. Ennakon säädin lampun kanssa 12 asteeseen, nopealla joutokäynnillä, mutta seosten kanssa meinaa tulla harmaita hiuksia.. Kaiken lisäksi lämpöongelmat vaivasivat niin ikään. Liiallinen kuumana käynti on saatu toistaiseksi nujerrettua uudellä termostaatilla, vanha oli kaiketi kuivunut, ja huolellisella ilmauksella. Palataan tuohon seospuoleen, massamittarin jousen kääntely kyllä vaikuttaa, tosin vain alta puolen kaasun. Se miten ongelma (ehkä) ratkeaa on jo tiedossa ja tilattuna, nimittäin säädettävä bensapaineensäädin. Tällöin soppaa saadan lisää koko alueelle, myös yläkierroksille. Jottei kaikki olisi vielä päivän selvää, mainitaan että uudelle säätimelle täytyisi paluubensa saada, vaan bensakiskon lähtöön tarvitaan M14x1,5 ulkokierteellä oleva nippa/letkukara, josta voi jatkaa letkulla itse säätimelle. No kuten olette aiemmin jo huomanneet, on lähipitäjien hydrotarjonta surkuhupaisan heikkoa, ja vasta Iisalmesta löytyi lähes oikeanlainen kara. Niin, LÄHES, kiskon lähtöön tulevassa päässä ei ollut sisäpuolen syvennystä, joten tässä on kaksi vaihtoehtoa, sorvauttaa syvennys tai jatkaa etsimistä. Huomenna se selviää, kai...?

15.7.2012 Pitkä tovi on taas kulunut, valta osin odottaessa... Alkuviikosta selvisi ettei Harlinella olekaan bensapaineensäätimiä varastossa, joten tuosta noin 5 min. edempänä soitin Rallyracelle tehden tilauksen, ja koska sen nipan kanssakin oli vaikeuksia, tilasin sen vastaavasti Finjectorista. Polttoaineliittimiä on nähtävästi vaikea löytää pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, tai ainakaan Savosta! Osat saapuivat ihan ajallaan.

Vanha säädinpurkki pois alta, jopa kiskossa oleva liitin aukesi ehjänä vaikka kovin tiukassa olikin.

Säädin konehuoneessa. Suutintukkiin siis kierretty edellä mainittu nippa, josta oli helppo jatkaa 8mm letkulla itse säätimelle. Kuitenkaan auton kulku ei merkittävästi parantunut, b-paineen nostolla, mutta päädyin katsomaan sytytystä lampulla vielä kerran (kuinkahan monesti vielä?), ja olihan se myöhäisellä. Olin aiemmin säätnyt sen 12 asteeseen, mutta tuolloin tyhjäkäynti oli paljon korkeampi, nytkin puhutaan 1000rpm lukemasta, joten laitoin ennakkoa n. 13-14 astetta, jotta se olisi 12 varsinaisella tyhjäkäynnillä. Tämä muutos tuntui heti, siten etteivät kierrokset loppuneet kesken. Seuraavaksi pitäisi tutkia lisää niitä seoksia...

18.7.2012 Mitä sitä kaunistelemaan, Sierra leimattu tänään! Toimi matkat (20km/sivu) hyvin, jokseenkin se teho on ylhäältä edelleen kadoksissa. Päästölaput hain aamulla JP- Autohuollolta, eikä tyhjäkäynti seoksissa ongelmaa ollutkaan, HC 115ppm, aika lähellä katti-auton arvoja. Mutta säätäminen jatkuu ;-)

22.7.2012 Ennen seoksiin syventymättä, päätin VIELÄ säätää/katsella ennakkoa. Nyt tein siten, että säädin ennakkoa lisää ja pudotin sitä mukaa tyjäkäyntiä, kun auto sitä suostui käymään, kun kierrokset olivat viimein tarpeeksi matalat, kääntelin jakajaa hivutellen, saaden lampun mukaan ennakon pysymään 12 asteessa, ja autosta tuli huomattvasti pirteämpi! Parhaillaan mittariin kelaantui 150km/h, kun tästä otetaan pois mittarivirhe, puhutaan 135 vauhdeista. Säätöä toki kaivataan vielä, että kaikki hevoset olisivat käytössä, mutta seoksia aikomus on säätää enemmän kun saan laajakaistalambdan hankittua.

Tätä se kipinä oikein ajoitettu kipinä saa aikaan...

Öljynpainetta hitaalla tyhjäkäynillä lämpimällä koneella luotettavat 3,5 bar. Kieroksilla mennään jo kuuteen.. Lambda olisi tarkoitus ostaa elokuussa, joten tulevina viikkoina olisi tarkoitus tehdä takapään hitsattuja kohtia uusiksi, tähän varattuna 3mm ja 1mm peltejä. Siitä lisää tuonnempana. Yhden sytytystulpan käytin irti, ja se näytti harmaalta, ilmeisesti kone käy hiukan laihalla..? Kaverilla on muuten puhelimessaan Race crono- ohjelmisto, joten muutama repäisy 0-100 saatetaan ottaa...

JATKUU sivulla 12

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor