Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Svu 14 Sivu 15

Sierra Mk1 -84 "iS- replica"

OSA 7.

6.12.2009 Alle vaihtuivat uudet nastat, samoille aluvanteille. Vinkkinä huomautan niille jotka eivät omista pulttipyssyä, mutta ostatte aluvanteet, asentakaa aina pyörät itse! Rengasliike todellakin käyttää painailmalla toimivaa väännintä, ja kiristää etenkun alut niin tiukkaan että niitä ei ristikkoavaimella auota... Esimerkiksi Omegan vanteet jouduin avaamaan seisoen ristikkoavaimen varassa (85kg painovoimaa), koska vanteet olivat kiinni juurikin rengasliikkeen jäljiltä. Pahimmassa tapauksessa pinnapultit katkeavat, vanhanajan vehkeillä. Lukuun ottamatta muutamaa "sähkökatkosta", vaihto sujui Sierran tapauksessa pimeydestä huolimatta vikkelästi. Tyypit piti toki ottaa, kahteen kertaan... :-)

10.12.2009 Jälkikäynti ja todella vaikea käynnistyminen palasivat vaivaamaan. Tiesin jo samantien vian olevan tulpissa, tai kuten oletin tulpassa. Aluksi ajattelin pelkästään puhdistaa edestä katsottuna toisen tulpan, mutta sen posliinin murtuessa kiirehdin Iisalmeen hakemaan uuuden ja vielä yhden varalle. Ei muutosta. Näin ollen tulin tulokseen, jossa minun täytyy vaihtaa kaikki tulpat. Vaihto Chanpioneihin auttoi noin viikon ja 500km verran, miksi epäilenkin lämpöarvon olevan väärä. Kokenut moottorin rakentaja suositteli keskustelupalstalla juuri NGK AP5FSR tulppia, niitä kokeilen ensi viikolla minäkin. Mistä sitten johtuu ettei oppaan ja valmistajan arvot pidäkään tässä tapauksessa paikkaansa..? 80-luvun alussa käytettiin vielä lyijyllistä ja korkea oktaanisempaa 99- bensiiniä, joten selittää juurikin "95-aikakauden" ongelmat tuota aikaa aiemmin tehdyn moottorin kohdalla. Toisin sanoen, kun vaihdatte tulppia, tai teette jotain muuta sytytysjärjestelmän huoltoa, uskokaa kokeneita älkää oppaita!

11.12.2009 Mystisesti käynnistymisongelma ei ole vaivannut, vaikka ajoittain jälkikäy edelleen. Tulpat menee varmuudella vaihtoon, mutta kituutetaan vielä muutama päivä...

15.12.2009 Kylmien säiden johdosta auto käy yhä ongelmitta, minkä vuoksi tulpat saavat kelvata vaikka lopputalven, aina seuraaviin käyntioireiluihin saakka. pakollisen Iisalmen reissun takia, kuljin Fixuksen ohi, joten hain sieltä pönikän Mobil 5w30 semi-synteettistä öljyä. Tulipahan hyvä syy pistäytyä sielläkin :-)

18.12.2009 Ajelin tämän vuoden viimeiset sata kilometriä, ja säilösin Sierran talliin. Luonnollisesti akun kaapeli irti, jos se vaikka purkaa virtaa johonkin.. Joulun aikana tallilla en tule suurempia tekemään, sen sijaan alan värkkäämään adapteria Megasquirtille. Olen hankkinut kyseistä toiminpidettä varten nipun 0,75 taipuisaa monisäie johdinta. Kaksi juotoskolviakin löytyy, tosin niistä se pienempi tehoinen on 12 voltin malli... Ensivuoden puolelle riittää kyllä tekemistä, jo ihan tammikuulle! Aikeena on korjata takaluukun vaurio, viillolle hitsiä ja lommoon kittiä. Toki arveluttaa hitsata noinkin ohutta peltiä ydinlangalla, mutta eipä siinä juuri ole menetettävää, rikkähän luukku joka tapauksessa on. Astetta "cossumaisempi" look, olisi osien puolesta mahdollista, löytyy lamput (kunto ok), maski (kaipaa kuitua ja pakkelia), iS- spoileri (ehjä) sekä siipi (täysin priima). Sivustolle hiljaiseloa joulu ei tarkoita, sillä Viihde ja media- osioon tulevaa tukevasti juttua, ja myös Ford-Clubin- palstaa kannattaa seurailla, sillä sinne tullaan julkaisemaan kuvia ajokauden päätöksestä. Jatketaan harrastusta!

12.1.2010 Jotta saisin Sierran ulos tallista, piti ensin tehdä helvetinmoiset lumityöt. Tallille menevät jatkoroikat virittelin uusiksi, jotta sain virtaa lohkolämppärille. Nesteet lisättyäni höräutin 205- kiukaan tulille. Hyvin heräsikin, ja löylyäkin saatin ihan kirjaimellisesti, kun kuura kiehui koneen pinnoilta. Jarrunesteenvaroitusvalo vilkahteli koko matkan ajaessani Kiuruvedelle. Lähdettäessä huomasin pinnan olevan aavistuksen alhaalla, mikä olikin hyvää syy ostaa joka tapauksessa pullo DOT-4- jarrunestettä. Entinenkin pullo jäi suht. täydeksi, mutta tallin järjestyksen vuoksi löydän sen vasta keväämpänä... :-) Sain huomata myös takaa vasemmalta kantautuvan rahinan. Jarrusta epäilen ko. äänen kuuluvan, koska laakerin tulisi ääntää vauhdin kiihtyessä, ja tuon äänen muuttua kurveissa, vastaavasti omassa tapauksessa ääni kuuluu hidastaessa. Tutkitaan keskiviikkona...

13.1.2010 Saatuani pyörän irti vika selvisi samantien. Levy heilui normaalia enemmän ja satula tuntui olevan irrallaan... Väljyydelle löytyi syykin, satula oli kiinni laakeripukissa vain yhdellä pultilla! Toinen niistä on mitä ilmeisimmin lentänyt tiehensä jo joulukuussa. Onneksi kieteet säilyivät ehjänä, joten hain pussin 10.9 M10 pultteja, mutta viisi milliä pidempänä kuin aiemmat. Testilenkki osoitti rahinan poistuneen, myös jarrunvaroitusvalo-ongelma ratkesi nestettä lisäämällä :-) Täytyy vaihtaa oikeallekin nuo pidemmät ruuvit, viikonlopun mentyä ohi. Yli vuoden lattialla lojuneen vaihdekepin tuning- kehyksenkin "sain kuin sainkin" paikalleen, puuttuvan radion johdot rötkötää silti yhä kehyksen läheisyydessä. Mikäli Sierra pelittää normaalisti (kuin vanha Ford vain voi) tallille ei jää muuta tekemistä, kuin auramiehen survaiseman roikan korjaus. Virtaa tallille syöttää tällä hetkellä perus suko- roikka, mutta se on vaan yksipäinen. Kaksiosaisesta juurikin traktorinkolan alle jäi urospää, mutta sellaisenhan sain uuden Maxista, edulliseen hintaan ja vieläpä 24 kuukauden takuulla. Voin taata ettei tule tuota aikaa meikäläisen tallissa kestämään XD Pitää sulatella kaapeli huomenna, niin pääse hoitamaan senkin asian.

1.2.2010 Viikonlopulla juottelin Megan adapterin toisen pään valmiiksi, tuloksena oikosuluton D-liitin juotoksineen, paljon ärräpäitä ja palanut etusormi... XD Liittimen vedonpoiston/suojauksen olen ajatellut toteuttaa hartsilla valaen, tulee vesitiivis, eikä murru liitokset. Tänään vastaavasti rupesin jumppaamaan käsijarrun kanssa, katsastusta varten. Kokeilin ensin tallissa, pihassa ja lopulta Kiuruveden keskustassa, hyvin palauttaa eikä laahaa. Jotenkin tullut vieraannuttua käsijarrukahvasta Civicin jälkeen.. :-) Leiman ottaisin mielellään jo näin helmikuussa, koska jäisi aikaa kokeilla sekä säätää ruiskutekniikkaa (välitämättä päästöistä) aina seuraavan vuoden puolelle saakka. Nokka-akselin täytyy tietysti toimia Megan MAP-anturilla, muutenhan autoa ei saa ikinä HC-arvojen puitteessa leimalle. Meininkihän on saada ensin kone käymään orkkisruiskulla, mutta jo 270 asteisella (Piperin PB 285) sekoittaa ilmamassamittari päästöt juuri matalilla kierroksilla, mikä ei tuoreellla leimalla olisi este ajolle. Harvemmin kun noita autojen päästöjä ollaan ratsaamassa. Uutta konetta ryhdyn pistämään paloiksi jo aivan lähiaikoina, kun moottoripukki järjestyy. Uskon että kone saadan pukkiin miesnostoilla, niin saa lykättyä puominostimen ostoa keväälle.

2.2.2010 Kännykässä sattuu olemaan sekuntikello, niin päätin tehdä muutamia mittauksia koskien suorituskykyä! Aluksi perus 0-100km/h. Pieni avustus ykkösellä, ja kello käyntiin, sutii läpi kakkosen 70km/h:n asti, loppurutistus kolmosella, lasissa 110 eli 100 oikeaa, jarrua, kello pois. Tuloksena 15 sek. aika. Tehdas lupasi 10,5 kaasutinmallille, mutta kun otetaan huomioon oman ajanoton viive (piti ensin jarruttaa ja vasta sitten sulkea kello) noin sekunti, Pielavedentien liukkaus (aamulla ennen aurausta oli satanut 15cm lunta) ja iän tuoma nuha, niin hyvin on vetoja tallella. Paluu matkalla tempaisin viela mahtipontisen vartin, aikaan 20 sekuntia... Kyllä nämä Sierrat on vaan mutkajoon tehty.

16.2.2010 Maanantaina peruuttelin Sierran tallista kohtalaisen pöperöä reittiä pitkin pihalle, ja kasailin samalla uuden karheaa moottoripukkia. Tulin siihen tulokseen, että tarvitaan traktorinpiikit mukaan moottorin nostamiseksi pukkiin. Tätä päivää valmistelin ajastamalla Sierran kellolla lämmitykseen, koska bensa ei ehdi haihtua kaasarista yhdessä yössä, käynnistyi auto Sierramaisesti (kuin palmun alta). Ajelin Kiuruvedelle, ja tulin takaisin leiman kanssa! Ainoat huomautukset olivat etuvalon suuntaus ja hieman murtunut pakoputki, josta johtuen happiarvot olivat aavistuksen kohollaan, pysyen silti normien alla. Kuten aiemmilla lehdilla sanoin, on tuo putki vain väliaikainen. Jos katkeaa, niin tehdän siitä linnunpelätin naaurin pellolle, ja hommataan se Martelius. Vuosi on nyt aikaa päivitellä ja testailla tekniikkaa. Tekimistä riittää, jarrutehostin/pääsylinteri pitää vaihtaa tehokkaampaan (V6 tai 4WD Cosworth), etuvakaaja V6:n 26 milliseen, uudet puslat eteen (miksei tulivarretkin) ja kaikki muu tekemättä jäänyt.

Iltapäivällä suunnittelin jo moottorin nostoa ja kiinnitystä pukkiin. Aluksi meinasin että kiinnitän motin pukin kouraan noston aikana, mutta keksin paremman ratkaisun. Tuo edellä mainittu kourahan irtoaa vetämllä pukista, joten kiinnitin sen ensin moottoriin, ja näin ollen koko hoito on helppo sujauttaa pukkiin. Ei ainakaan tule viime hetken hämminkiä nostovaiheessa. Ostaessani kasan pultteja äsken mainittuun, nappasin pari annosta kaksikomponenttiliimaa. Teen niistä suojan/vedonpoiston Megan D-liittimen juotoksille, koska hartsia oli vaikeaa muutenkin löytää pienissä erissä, uskon että tämä liima kuivuu yhtä kovaksi.

24.2.2010 Niinhän siinä kävi, että tässä illalla ajellessani pakometeli otti pari pykälää äänekkäämmän nuotin, ja Thunder king- vaimetimesta tuli King nothing... :-) Putki meni poikki. Taas olen tyytyväinen "onni onnettomuudessa"- periaatteella, että tein takapöntön kiinnikkeen LEVEÄLLÄ PANNALLA, alumiinisten reikänauhojen sijaan. Pönttö pysyi näin ollen tallessa, ja koska käytin tukevia ALKUPERÄISIÄ kannakkeita, ei muu putki pudonnut tietä vasten. Vesilintu jahdin sijaan aioin tällä kertaa vielä korjata putken. Samalla otan mittoja, sillä vaihtoehtona valmiille röörille, olen jälleen kaavaillut itse tehtyä putkea, mutta 2 tuuman mallia...

1.3.2010 Jo viime viikolla sain ilokseni huomata, ettei oma hitsaukseni ollutkaan pettänyt vaan vaimennin oli revennyt tehdassaumastaan! Tuollainen kaukaisen idän vaimennin tehdään tunnetusti ohuesta pellista (lue: kuten Hondat), joten ajettelin rälläköidä nurkissa lojuneesta vakiopöntöstä etummaisenlaipan tähän, johon viitsisi sitten hitsata tukevasti sisääntulon. Tämä olisi tietysti vain tilapäinen korjaus.

Samalla kun otin putken irti, päätin ensiksi muokata keskimmäistä kannaketta siten, ettei kannatinkumi jäisi niin pingottuneeksi. Suunnitellusti hioin kannakkeen kirkkaaksi hitsausta ajatellen, ja pistin hiotun kohdan keskeltä raudan poikki.

Katkaisun jälkeen asettelin kappaleet kohdilleen, ja näytin migiä kulmarautajatkoskappaleen molemmille päille. Lankakin ehti välissä loppua, ja taas sen Deca- langan kanssa räpsymisvikaa.. Langansyöttöä tavallista pienemmälle, ja valokaari käyttäytyi edes siedettävästi. Noin 2,5 senttiä taitaa tulla pituutta lisää. Melkoinen vaiva moisen matkan vuoksi. Ei ole tuuman voittanutta :-)

Tutkiessani vakiopönttöä, tulin tulokseen ettei sen etummaista laippaa saa ehjänä irti. Siksi kokeilen, josko sitä Idän peltiä pystyisikin hitsaamaan. Ja pystyihän sitä! Varovainen kontakti pintaan, jonka jälkeen vasta reippaampi saumaus. Yhtään reikää ei palanut laippaan. Näyttää äkkiseltään sen verran tiiviiltä,että tässä ilkeää poistua tallilta :-)

2.3.2010 Viimeistelin taempaa saumaa, ja heitin koko hoidon paikalleen. Vähän paremmin näyttää istuvan, vaikka kumit hieman pinkeiksi vielä jäivätkin. Auto jäi talliin, kun ei motivaatio riittänyt hakata jäätynyttä penkka pois oven edestä...

8.3.2010 Hakkasin rautalapiolla penkan pois, tunnin homma, ja varmaan olisi kuokka toiminut paremmin apuna kuin lapio... Sierra pois peruuttaessa kävikin niin että kuskin puolen etupyörä kävi aavistuksen penkassa, ja siihen juututtiin. Lapioin lunta kaikkien pyörien takaa, jonka jälkeen pääsin irti saaden auton käänneltyä. Onneksi ei tarvittu traktoria tällä kertaa XD Äkkiseltään kuullosti ettei putkin vuoda, pitempi testilenkki osoittaa kuinka kestävä saumasta tuli tehtyä.

Lenkki Kiuruvedellä tuli ajettua eikä putki ainakaan vielä ole alkanut vuotamaan. Sulilla teillä jossain rengas piti paremmin, huomasi voimansiirron oikuttelun, ilmeisesti vetoakseleiden osalta. Yksi kevään huolloista onkin juuri tuo vetarien uusiminen ja samassa rytäkässä kannattanee vaihtaa takapyörienlaakerit. Tallissa havaitsin pienen ruostepaikan oikealla helmassa. Tuollekin kohdalle tuikkaan migiä huhtikuun paikkeilla, kun korityöt alkavat. Eihän tähän aikaan sinkkimaalit sun muut kuivu... Kone tuntuu käyvän turvallista tahtia, vaikka lämmöt ennen termarin herääämistä vähän "elävätkin". Auton sammutus vaatii yhä omat kikkailunsa, tämänkin sain huolimattomuuttani havaita, näyttävästi ruokakaupan pihalla. Toisin sanoen tuttu ampaisu imusarjaan ja savut etunurkasta. Nykyisen koneen saatan säästää seuraaviin projekteihin, kun se siirtyy tallin perälle pölyttymään. Onhan siinä monta plussaa, 205- alakerta, induktiivinen jakaja (toimii kuin junan vessa) ja DGAV, joka tosin saattaa väistyä tuplien tieltä... Mutta tämä kaikki on siis vasta päiväunta, nykyisessä Sierrassa riittää tarpeeksi tekemistä. Ja kaasarikone saakin kelvata tämän kevään. Ei sillä, "pakkohan sen on hyvä kuntoinen olla kun meni päästöistäkin läpi"... :-)

11.3.2010 Muutin Megan adapterin juotoksia, siten että sytytyspuolen Spark output meni oikeaan nastaan, ja itse pinni 30 on jälleen vapaa tyhjäkäyntiventtiilille. Liimaa jätin lisää suojaksi DB-37- liittimen suojaksi kuivumaan. Ohjeet koko "urakasta" julkaisen lähiviikkoina.

22.3.2010 Adapteri tekeminen ja tässä tapauksessa purkaminen jatkui... Ehdin tekemään yhtäsuntoista, mukaan lukien mielenkiintoisen patentin vedonpoistoon sekä juotosten suojaamiseen. Tein ostoskassista prässin, jolla pursotin lasikuitukittä liittimeen. Hyvin tarttui! Sitten se ikävä seikka, katsoin efi- johtosarjaa, ja löysin sieltäkin töpselin päästä numerot, ja nehän olivat, mitenkäs muutenkaan, peilikuvat tekeleelleni :-S Paukuttelin pakkelit irti ja siirtelin kaikki pinnit uudelleen oikeisiin kohtiin, ja juottaa suhauttelin johdot niihin. Aiemmat piuhat jäivät D- liittimeen toki, koska pistin ne poikki mahdollisimman läheltä iiässänrimaa. Molemmat rimat (Megan ja iiässän) täytyy yhdistää toisiinsa pitkälläsokerinpalalla, itse merkitty numerointi johdoissa helpottaa ristiinkytkentää. Ei sillä, muistan varmasti koko L-Jetronicin ulkoa, kun sen kantapään kautta olen opiskellut.

Auton perän käytin ylhäällä tutkiakseni kolhatelua, laakeri ei tuntunut yhtään väljältä, ulommassavetonivelessä tuntui sitten jo vähän välystä, samaten perässä, muttei mitenkään mainittavasti. Jutun selvitys on näin olleen vaiheessa. Toisaalta jos kopahtelu ei ole kovin akuutti vika, niin saisin hyvän tekosyyn hankkia ABS-mallinjarrutehostin-/pääsylinteripaketin... :-) Öjlyä pata tuntuu tiputtelevan, 101% todennäköisyydellä kampuranstefasta johtuen. Imuilmanesilämmitystä ohjaavaa (sitäkin jo kertaalleen lyhennettyä) alipaineletkua korjasin kirkkoteipillä. Tiedä vaikka auttaisi noihin käyntiongelmiin. Se selviää noin vartin kuluttua, tämän kirjoittamisesta. Seurailkaa sivustoa!

Kiuruvedelle ajaessa, tarkemmin sen keskustassa, tuntui jotenkin oudolta. Sitten tajusin, että konehan käy kunnolla tyhjää! Ei täristä, eikä nikottele, ja käynnistyy lämpimänä ilman kaasuttelua. Jälkikäyntiäkin ilmeni vain kahdella sammutuskerralla, eikä kummassakaan tapauksessa kone ampunut imusarjaan, superb. Paluu matkalla piti oikein erikseen pysähtyä sammuttamaan ja käynnistämään auto, kun se kävi niin helposti :-) Ilmastointi teippiä koskee sanonta "jesari on pop", mutta kyllä se on vaan rock!

29.3.2010 Aloitin Megan koestuksen, toistaiseksi en saa yhteyttä boxiin.. Oikeiden johtimien tonkiminen iiässän johtosarjastakin vei jonkin aikaa. Virtälähteitäkin kokeilin montaa eri laatua. Selväksi tuli ettei pelkkä laturi työnnä jännitettä kuormaan, toisin sanoen etsin pari päivää 12V akkua. Ratkaisu löytyi sittemmin, kun hoksasin nurkissa liki 20 vuotta pyörineen sähkömopon. Kolmipyöräistä mallia nääs :-) Muistinvarassa olleen huoltokirjanpidonmukaan, mopo siirtyi seisontaan katkaisijan hajottua, joten akku oli ja osoittautui ehjäksi. Ei muuta, kun laturi seinäään, akku väliin, ja oma rakennelma perään. Mittasin miinuksen tulevan sokerinpalalle (joka siis ECU:n ja D-liittimen välissä), mutta plus ei yltänytkään perille. Epäilin johtosarjan kuntoa, kunnes välähti. Eihän akun kenkään tuleva punainen kaapeli mene suoraaan ECU:lle, vaan kulkee sinne releen kautta... Kaavion mukaan ohut niin ikään punainen johto syöttää releen "jälkeen" virran ohjausyksikölle. Kyseinen lanka kiinni akkuun, ja johan tuli 12 volttia rimaan. Näin se on todistettu, että olen Sierran relettäkin ovelampi.. Megan ledit eivät vieläkään syttyneet, enkä saanut läppärillä siihen yhteyttä. Saatta johtua siitä ettei D-liitin mene täysin pohjaan, yhtä pinniä joutuu vähän poramaan. Mikäli yhteyttä ei tämän jälkeen löydy, voinen epäillä sarjaporttikaapelissa tai sen ajureissa olevan jotain hämärää.

4.4.2010 Paastoamiset pulkassa, ja pulkkakelit ohi, joten harrastus jatkui. Megaa ihmettelin, siinä määrin että sain yhteyden pelaamaan, todeten samalla adpaterin kuin myös johtosarjan toimiviksi. Mega jäänekin odottamaan seuraavaa käyttöään uuden koneen istutukseen saakka... Kerta suliin keleihin viittailin, hain toiset RS- alut aitassa pyörineille 175/65 R14- kumeille. Pitää käydä viikon aikana laitattamassa ne vanteille lähimmässä rengasliikkeessä. Kylkiäisenä mukaan tuli niin ikään 14 tuumainen, mutta peltivanne. Talliin päästyäni kokeilinkin ensi töikseni takanapamuttereiden kireydet peltivannettta molemmissa navoissa käyttäen. Ongelma kun oli aiemmin, ettei napamuttereita pystynyt kirimään aluvanteen ahtaan keskiaukon läpi. Kireällä olivat kyllä molemat. Oikean helman takaosa, tuntui koteloaan myöten pehmeältä joten otan sen työn alle jo loppuviikosta.

11.4.2010 "I stumble through the wreckage rusted from the rain..." Ehdin jo aiemmin hioa mätäkohdan auki, tilan ahtauden vuoksi se, kuten myös tuleva hitsaaminen, kävi työstä, ja vähän muustakin. Sisustan purin pois vastakkaiselta puolelta (kävi nopeasti), ja muotoilin sisemmän korjauspalan varsinaisen reiän päälle. Pitkän rupeaman jälkeen sain sisänpuolen lipareen kiinni, ja ulkopuoli veikin sitten prosentin verrattuna aiempaan työvaiheeseen. Saumatkin mahtui ihan rälläkällä siistimään. Illan päätteeksi suihkin sinkit hitsattuihin ja muihin höösäystä vaativiin kohtiin. Massaus ja saumojen koriliimalla päällystys jäävät vielä huomiselle. Huomautettakoon, että liikennevakuutuksen eräpäivä on 17.4, joten deadline vähintäänkin painaa päälle..

12.4.2010 Eilen pakkasin renkaat, kyytiin, vanteethan siellä onkin jo kolisseet yli viikon.. Heti kun työvoimakoulutuksen ruokatauko alkoi, suuntasin kiireellä äijäkauppojen kierrokselle. Ensin tiedustelua Savon rengas- firmassa, suolaista sellaista. Seuraava välipiste oli "rapis", tiivisteliimaa oli vaan ei aitoa sikaflexiä, sikamaisesti viimeiselle etapille, Fixukseen, ja johan löytyi 221 Sikaliimaa. Tavallinen tiivisteliimahan saattaa vain pahentaa korroosiotilannetta! Siinä se ruokatunti menikin. Päälle vielä pitkästyttävä luento kansalaisopistolla, jonka jälkeen perillä, rasvakolmoset yllä, ja talliin. Ensin levitin liimaa saumojen päälle, ja suihkin vasempaan helmaan sinkkiä huomaamatta jääneisiin kohtiin.

Massausta valmistelin suojaamalla kylkipellin ylempää. Siinä maalarin teippi ja kansalaisopistonesitteestä revityt sivut olivat korvaamaton apu :-) Massailun jälkeen suihkin valkoistapohjamaalia vasemmanhelman yläosaan jonne massaus ei yllä.

Valmista tuli, ja ruosteinen reikä on pelkkä muisto... Renkaat ja vanteet tosiaan putosivat paluu matkalla liikkeeseen, joten ajon pitäisi jatkua tiistaina, asiaan kuuluvien perus fiksausten jälkeen. Tulen nimittäin pesemään auton, kaasaaman verhoilun jne.

13.4.2010 Päivä vaihtui vapaalle jo klo 12, joten hommat jatkui. Ensin siivosin lattian, tein vähän järjestystä. Ennen pukeilta laskua, sidoin jarruputken paremmin nippusiteillä. Keula alas, perä alas ja renkaan vaihtoon. Taakse laitoin ne jotka (hyvän pinnan perusteella) olivat pyörineet aiemmin edessä, ja kuleneemmat takanakit eteen. Tämä tasaisen kulumisen vuoksi. Kasasin sisustan puretulta osin, mikä kävi ihan akkuporakoneella. Ennen viimeistä ulkona tehtävää työvaihetta, tupla tarkistin kaiken sekä asensin varanrenkaan tietysti :-) Talven, ja etenkin kevään jäljiltä auto oli todella kurainen. Puitteet pesulle olivat vähän huonot, mutta menkööt samalla sekin.

Puhtaalta tuo näyttää. Korkeintaan vanteista voi päätellä rallimeiningin. Lenkki Kiuruvedelle osoitti kaiken toimivan, hitsauksista huolimatta :-) Kelpasihan tuo kytkintäkin nostaa reippaammin, kerta kesäkumit olivat alla. Näin se remontti on taas takana. Pitkästä aikaa sai ryömiä ihan kunnolla, sitten viime vuoden. Tästä alkaa harrasteautoilijan kevät, toisin sanoen "...ooh the sun will shine again!"

16-20.4.2010 Sierra teki perjantaina tenät, ja päätti olla käynnistymättä... Bensanhaju oli voimakas, ja tulpat näyttivät kastuneelta. Kuivaus, tuloksetta. Köyden jatkeena päädyttiin paikalliselle korjaamolle, koska omaankin talliin oli matkaa se mukavat 20 km. Sunnuntaina vaihdoin viimeinkin ne NGK:t tulpiksi, arvoa AP6FS, auto kävi viisi sekuntia, ja bensa alkoi taas haista. Tiistaina vika sitten löytyi, tällä kertaa katsoin itse vierestä, kaasuläpät olivat juuttuneet kiinni. Öljyt vaihtuivat samalla, kun sekaan oli päässyt menovettäkin. Iltäpäivällä kolmen jälkeen auto omassa pihassa, ja Engine flush- käsittely, öljynvaihto kunnolliseen, sekä suodattimen uusiminen edessä. Peruskeväthuolto siis.

22.4.2010 Koko kevään auton "cossumaisempi" olemus on ollut jäissä, sään vuoksi ihan sanan varsinaisessa merkityksessäkin. Tänään auoin pakkauksen jossa lisäpitkälliset umpiot (jotka löytyvät mm. iS, Ghia, XR4i Sierroista) ovat odotelleet. Kaikinpuolin ne ovat uudenveroiset. Mikä parasta, huomasin että pienten umpioiden liitin on samanlainen kuin pitkienkin. Näin ollen ainakin lähi- ja kaukovalot saadaan toimimaan ilman kutistejatkokikkailuja. Äkkiseltään näyttää että alkuperäiset lisäpitkät nyysivät virtansa rosvoliitoksella normipitkiltä, mikä onkin järkeenkäypää. Vastaavasti väliin tuleva rele, joka ei selvästikään kuuluu muuten valojen johtosarjaan, ohjaa lisävaloja. Outoa... Itse Cosworth- maskin laitan kiinni valokonversion yhteydessä, ja siistin sen myöhemmin, lähempänä maalarin reissua. Sunnuntain (?) öljyvaihtoa varten ostin jo uuden suodattimen, Engine Flush luvattiin tilata kauppaan perjantaiksi, silloin ostan varmasti öljytkin, tällä kertaa Fordin omaa, ei Mobilia eikä Valvolinea.

25.4.2010 Sunnuntain ratoksi suoritin toisen keväthuollon, ja vähän muutakin.. Edessä taas tuttu nesteiden ja suodattimen vaihto.

Poiketen aiemmista öljynvaihdoista käytin tällä kertaa sisähuuhteluainetta. Kone tyhjäkäynnille, purkki CRC Motor flushia mukaan ja kierrokset 1500 tuntumaan kymmeneksi minuutiksi. Loppu tutun kaavan mukaan, liemet ulos, uudet tilalle, eikä muuta kuin käyntiin. Ainkakin venttiilien ääni kuullosti äkkiseltään hiljaisemmalta. Aikaa oli sen verran jäljellä, että päätin suortittaa aiemmin sanotun keulakonversion. Tuollaisessa lasikuitukopiomaskissa ei ole kiinnikkeitä, mutta yksi maski edellisestä Sierrasta löytyi aitasta ylimääräisenä, joten jatkoin tuttua kierrättämistä ;-)

Yllä maski 17-vuotiaan itseni, orkkisversiosta leikelty tyylinäyte ja alla tarkoitukseen sopivampi, sekin työtä vaativa maski. Ruskeasta maskista nyysin tähän keskimmäiset kannakkeet ja porailin lasikuituiseen niille reiät. Tuning- maskissa ei myöskään ole lasinpesimenulostuloja, minkä vuoksi päädyin tulppaamaan umpioloille tulevat letkut sopivilla pulteilla ja jesarilla.. Ilmeisesti olen joko todella viisas tai en tarpeeksi kypsä, kun joka remontin yhteydessä syntyy vähintään yksi patentti :-) Alunperin keulalla olleet Hellan lisävalot poistin ja jätin katkottuihin johtoihin sokerinpalat, jos tulee vaikka katumapäälle... Uusien vasta 20 vuotta vanhojen umpioiden asennus olikin pulttaa-kiinni-operaatio. Virrat päälle käännettyäni totesin lisäpitkien jäävän pois käytöstä, kunnes johdotus selvenee. Kunnon kannakkeilla maski meni heittämällä paikalleen ja istuu mielettömän hyvin. Yhden ruuvin alle lisäsin tosin ison prikan, että muistaa itse tehneensä tämänkin homman :-) Tiiviste pitää liimailla yläreunaan, jäi vain tekemättä Sikaflexin uupuessa.

Ennen testireissua Runnille, kuvasin vielä Tuning- kärpäsen tekoset. Itse lenkki jäi vaisuksi, kun viime viikolla ajettu sora oli jo lennellyt pois tutuksi käyneeltä pätkältä. Seuraavana takaluukku, mitäs sille..? Kaksi termiä tietenkin, Cosworth ja iS!

29.4.2010 Auton takapään koputtelevan äänen rinnalle ilmestyi myös ajoittainen (tutun oloinen) rahina. Rahina lähti löysällä olevasta, tällä kertaa oikeasta, jarrusatulasta. Kun takapyöriä käytin irti, hypistelin vetareita, huomaten ulommanvetonivelen laippojen luistavan toisiinsa nähden. Kokeilin samantien laippojen pultteja, ja jokainen usean kierroksen löysällä... Tiukkasin kerralla myös perän- ja kardaaninlaipat. Ennen koelenkkiä, täytyy muistuttaa mitä kaikkea syitä on tullut epäiltyä koputtelun aiheuttajaksi. Niin, kaikkea todellakin, aina laakerista väljiin apurungonpusliin. Sinänsä olinkin pettynyt "uuteen" akseliin, kun aiemman kokoonpanon kolahtelu vaihtui koputtavaan ääneen. Varsinkin kun näki työn puslien vaihtoon, sekä pistämällä rahansa "ihan cossun perään". Kuinka ollakaan matka Kiuruvedelle osoitti äänen poistuneen! Ei siis minkäänlaista kolausta liikkellelähdössä tai kaasulla nykäistessä. Ainakaan eivät rahat hukkaan mennet viime kesänä.

Vinkkinä kaikkille; kirikää ne vetoakselienlaippojenpultit tiukkaan, vaihde silmässä, toinen pyörä maassa, kyllä ne kestää.

13.5.2010 Pari viikkoa meni ajellen, jarruista kuuluva rahinakin korjaantui kun katkaisin kuluneisuusantureidenjohdot.. Kiirettä on pitänyt muiden kyläläisten autojen parissa, mutta helatorstaina järjestyi itselle vapaata aikaa. Pyhäpäivään varauduin ostamalla (ei niin pyhää) pakkelia ja harmaata pohjamaalia. Myös hitsaushommiin olin varautunut, ottaessani työn alle takaluukun. Tämähän piti hoitaa jo siis kaksi vuotta sitten, mutta parempi myöhään kuin... Ensin hioin lommon karheaksi ja viillon pellille. Iloiseksi käänteeksi sain huomata todellakin vain maalipinnan haljenneen, silla alta löytyi terve pelti! Varmuudeksi näytin kohdalle rättilaikkaa, yhä kesti koputella.

Kitti ja kovete sekaisin, eikä muuta kuin fiksaamaan. Kahden vedoksen ja hionnan jälkeen, suihkin harmaan pohjan pintaan. Sekin onnistui toisella kerralla :-) (Ja sompailu maalin kanssa ekalla kerroksella johtui sitten pienestä töppäyksestä, johon liittyi pensseli ja valumat, oikeastaan haarukalla olisi pystynyt ihan samaan jälkeen...)

Noin puolen metrin etäisyydeltä katsottuna, näyttää suoralta, ja toisin kuin tämä urakka, itse lommo on pelkkä muisto. Kuvassa näkyy jo iS- spoileria varten tehty reikä, se suurmepi niistä. Yllätävän paljon sai pähkäillä kumiankan reikien tekmisessä, kun härpäkkeessä on kaksi pinnapulttia, joihin reiät täytyy kohdistaa. Cossu-siiven reikien teko kävi puolestaan hetkessä. Lopullisesti en saanut kumpaakaan siipeä kiinni, koska reikien tiivistämiseen tarvittava Sikaflex uupui.

Pakkeli käsittelyn koki kuskinpuolen kyljen pieni lommo niin ikään. Eilen hain itselleni kauan himoitseman ruiskumallin virityskannen. Kuulemma tehty töitä 400 euron arvosta kyseiseen kanteen, mutta sen teettäjä oli ajanut kalleimmat kilometrit pois. Tuleva kesä sinänsä on juuri oikea aika koota uusi kone, ja asentaa se, mutta tämä budjetti... :-/

16.5.2010 Viimeinen askel kohti replica-lookia jaktui sunnuntaina. Saadakseni kumispoilerin kiinni täytyi Cossun lippa irrottaa. Prässäsin sikaliimaa luukkuun tehtyjen reikien ympärille, minkä jälkeen alkoi se mielenkiintoinen kiinnitys. Kumiankan pinnapultit tuottivatkin sitten ongelmia, kun peräti kaksi mutteria putosi luukun sisään..! Kolmas meni sitten kierteilleen. Itse siiven kiinnitys kävi helposti ensimmäiseen kertaan verrattuna neljä vuotta sitten... Ruuvikannat rälläköin matalammiksi, jotta saan ne piiloon kitin alle. Lopuksi enää pakkelia päälle, hionta, ja maalari hoitaa loput, joskus.

Nyt kelpaa jo cruisailla! Vähintäänkin härski olemus on saavutettu, ja ei syytä huoleen, kyllä tämä härskinä pysyy maalauksen jälkeenkin. Tekniikan parissa jatketaan. Itse asiassa suunnitteilla ennen ruiskukoneen istutusta on uuden putkiston teko, mutta 2,5" värkistä...

JATKUU sivulla 8

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Svu 14 Sivu 15

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor