Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15

Sierra Mk1 -84 "iS replica"

OSA 9.

Jo viikko sitten Rallyracen osakasa saapui markille. Moottorin kokoonpanovaihe alkoi tämän myötä. Ensimmäinen homma oli öljypohjantiivistepinnan putsaus. Suihikin siihen jos jonkinlaista myrkkyä, mutta kyllä tämä jarruspray on vaan se ongelmajäteaerosilien kuningas.

Paikat puhtaana, osat sisään. Asetin stefat kampiraudan päihin, voidellen ne laakerirasvalla. Sitten tuli taas se "eihän nämä sovi"- hetki, nimittäin runkolaakerien kohdalla. Vanhoissa laakereissa oli reikä ja ura sekä lohkon että lakerinkannen puolella, uusissa vain lohkonpuoliskolla... Soitin osien myyjälle, josta kävi ilmi pois otettujen vanhojen liuskien olevan Taunuksen laakereita! Sillä Taunuksen 2.0- ja Sierran 205- lohkojen runkolaakerit käyvät ristiin. Tästä voinen olettaa jonkun tehneen moottoriin jo remonttia. Tosin laakerit olivat Ford- logolla signeerattuja, joten varmaan suoritettu vuonna hirvi ja nuija.. Tuskin saa enää nimttäin merkkiliikkeestä tanarin osia koneeseen. Asiaan, Kervalta neuvottiin myös, että laakerin liian leveää nastaa voi viilata. Linja kiinni, asennus jatkuu. Viila tosin oli hävinnyt, siksi hain niitä kylältä kaksi kappaletta jos häviää uudelleen :-/ Kelloseppäleikit leikittyäni nämä Sport-laakerit (luvataan 400hv kesto) istuivat nätisti. Välilevyt tuin rasvalla paikalleen, ennen raudan pudotusta.

Sinne se meni, runkolaakeri kannet perään, takimmaiseen moottorisilikonia, ja momenttiin naksutus käyden.

Mäntien kanssa sai sitten tapella, renkaat menivät uriin suht. kivuttomasti, öljyrengasta sai vähän väkerrellä. Mutta se sylintereihin asettaminen... Aina öljyrengas tyssäsi lohkon pintaan. Palsatalta huutelin apua ongelmaan, ja ratkaisi löytyi ihan asentajasta kekseliäisyyden ja uskon puutteesta. Seuravalla yrittämllä mukit sujahtivat pyttyihin. Taktiikka seuravanlainen; hivutin öljyrenkaan (männänrenkaista alimman) käyttämäni rengasvyön alareunan lähelle, painoin vyön lohkoa vasten, lopuksi äkkinäinen painaisu männän päältä, voitto kotiin siltä erää. Kuten joku sanoisi "it´s not over yet...", eikä ollutkaan. Ylinmännänpuristusrengas jäi väärinpäin. Tähän syynä epäselvät ohjeet rengaspaketin mukana. Kuvassa viistetty sisäreuna piti tulla alaspäin, vaan ylös se tulikin, renkaan goe top- tekstin perusteella. Auoin jälleen kierokanget, jotta sain työnnettyä kuppeja ylös renkaan kääntämiseksi. Helpponakki muuhun verrattuna.

Löysin webistä ohc-viritysohje manuaalin, mistä näin kuinka kierokangen laakerikansien tulee olla. Kiertokangenura jää oikelle edestä katsottuna (lohkon seisoessa oikeinpäin), samalla suunnalle menee laakerikannen nastaura. Paikat taas momenttin. Se riitti tältä erää. Vielä pitäisi väliakseli, v-jakaja sekä öljypumppu asentaa, niin alakerta valmistuisi.

17.10.2010 Asentelin menneellä viikolla väliakselin, ja sen käyttämän virranjakajan. Samalla käytännön ahaa- elämyksen myötä, itselle valkeni paljon puhuttu sytysennakon muuttaminen ja sen helppous. Kaikki puhuvat jakajan kääntelystä, mutta se tapahtuu ihan yhtä pulttia avamaalla, siis jakajan juuressa olevaa. Tämän tehtyä laitoin öp:n käyttöakselin takaisin. Asiantuntijoiden mukaan se ei ole kuluva osa, joten käytin vanhaa. Heilutellessa akselia pumpussa tuntui hieman välystä, kokeeksi otin vastaan paksuisen kuusiokuloavaimen ja sama välys tuntui. Kai näihin kuuluu sitten tietty välys..? Edella kerrotut jutut eivät vieneet kauan aikaa, sen sijaan tiivistekilpien putsaus vuosien mudasta ja öljystä vei enimmän huomion tallilla.

Kampiakselintiivistekilpi löysi paikkansa, samalla vaihdoin stefan oikeaan paikkaan, kilven etupuolelle. Kilvet saatuani paikalle, alkoi kannen nosto uuden tiivisteen päälle.

Felpro. Muuta ei tarvitse sanoa. Kannen tälläsin päälle ja pultit vaiheittain ohje tiukkuuteen. Vielä pitäisi öljypohja kiinnittää.. Jakopäästä jää uupumaan hihnat, vesipumppu, siimapyörä, laturi ja sen kannake rauta. Kolme jälkimmäistä haussa, joten tarjotkaa kyseisiä osia sopuhintaan.

19.10.2010 Öjypohja ja venttiilinkoppa hääräilty kiinni, uusilla tiivisteillä ja tuikkaisuilla RTV:tä. Katsoin koneen olevan siinä vaiheessa, että sen voi paketoida talvehtimaan. Tallila saa siivota aikalailla, ennen kuin"luukut lyödään kiinni". Tässä tulee muutama kuukausi hiljaiseloa iS-replican saralta, mutta ensi vuoden puolella häämöttää sitten jo tekemistä, mm. katsastus, tekniikkavaihto ja puslapäivitys. Itse Borehammer ei vaikene, luvassa on peliarvosteluja Media- osiossa, kun vastaavasti Suoravaihde pitää kävijät ajan hermolla viikkojen kuulumisista.

Pysytään tiellä ja ennen kaikkea harrastuksen parissa!

21.1.2011 Varttivuoden jälkeen harrastus jatkuu. Näin pakkaskeleillä en moottoria ja sen kasamamista viitsi jatkaa, mutta alustan viimeistelyä mieluusti kyllä. Muuten timmiin alustaan kaipaan tunnokkuutta ohjaukseen, kuin myös samalla eroon ratin tärinöistä. Kaikkeen edellä mainittuun lääkkenä ovat uudet poikittaistukivarret ja polyuretaanipuslat. Ennen uusien osien tilaamista otin varaslähdön päivitykseen, ryhtyen purkamaan vasenta pyörätuentaa. jarruvehkeet pois, alapallonsokka irti väkisin, sekä mutterit auki ihka uudella jatkovarrella. Luu lähti irti lekalla, suht. kevyin iskuin.. Kivuton homma, suurin osa ajasta meni muuhun oheistöihin ja talliin kömpiessä, tästä kiitos paksulle lumihangelle. Samalla mittasin etuvakajaan paksuuden. Ei se ollutkaan 24mm kuten yleensä 2.0 malleisa, vaan 22, toisin sanoen se ohuin versio. Voinemme olettaa ettei puskeminen kurveissa johdu alustasta, vaan sen rakentajasta :-) Niin tietoiskuna; paksuvakaajaa edessä lisää aliohjaamista, ohut ei...

24.1.2011 Projekti jatkui henkisellä asteella, tilasin mistäs muualta kuin, Rallyracesta uudet tukivarret eteen, niihin uretaanipuslat, uuden nokkahihnan ja vauhtipyörän pultit. Koneeseen ostettujen tavaroiden asennus on ajankohtaisempaa vasta keväämpänä. Hihnaksi valitsin myyjän suosittelemana perusversion, kestää kuulemma jopa ralliautoissa, joita tosiaan ajetaan lappu lattiassa.

Viikkoja sitten hankin jakopään osia lisää. Kuvassa säädettävä nokkapyörä, itse tehty, mutta luotettavan myyjän toimesta, samaan kauppaan sisältyi efi- mallin siimapyörä kampiakselin päähän. Jottei homma jää liian yksiselitteiseksi, niin hankin taustalevyn nokkapyörän taakse. Mallatessa, huomasin että sitä joutuu muokkamaan, kun näyttä ottavan osa sen "kynsistä" säätöpultteihin. Vaikka tuo uusi nokkis on aika bling, tuo se umpinaisena ongelmia juuri YKK- hetken ajoitukseen. Merkinnät täytyy siis tehdä.

Uusien alustan osien saapuminen menee seuraavalle viikolle, siksi alustaremontti ei etene muutamaan päivään. Tallilla ajattelin silti käydä, homma riittää jokatapauksessa, käsijarruvaijeria pitää kiristää sekä tutkiä vasenta etuvilkkua. Rele naksuu muttei vilkku pala. Luultavasti polttimo mennyt tai pika-pika-liitetyt johdot poikki. Näin täälläpäin.

4.2.2011 Pääsin projektin kimppuun, vaikka osat tulevat vasta seuraavalla viikolla. Ryhdyin tutkimaan vilkkua. Kesäiltakiireessä puristetut liittimet olivat tukevasti johdoissa, kun vetämällä kokeili. Myös polttimo näytti lankansa puolesta ehjältä, ruuvasin sen takaisin. Kun lopulta kokeilin virrat päällä vilkkuja, niin vasen etunrkka välkkyi. Näköjään kosketushäiriö polttimonkannassa. Samalla kiristin käsijarruvaijeria. Uusista tukivarsista tarkoitus on irrottaa kumipuslat ehijnä, tähän tarkoitukseen käytän sivulla 5 nähtyä ulosvetohaarukkaa, mutta M10- kierretangolla. Sisemmän puslan holkki on näissä perus-Sierroissa (ei Cosworth) 10mm reiällä, siksi kapeampi tanko.

7.2.2011 Tänään tuli matkahuollosta viestiä, että tavarat voi noutaa. Kaveri lupautui prässäämään kumipuslat pois uusista varsista, joten tuolle kierretangolle täytynee keksiä parempaa käyttöä.. Ajettiin siinä sitten paikallisen raskaskonekorjaamon pihaan, paketti linkkarilla auki...

...ja sisältö yllätti. Aivan, Rallyrace oli irroittanut jo puslat valmiiksi, tästä on hyvä aloittaa. Pakkasta liki 20 astetta, käyttöauto temppuilee lämpimänä ja kova kiire, ei parhaat puitteet remontille. Uudet uretaanipuslat puristin tukivarsiin jo vuodesta 1940 palvelleella höyläpenkillä. Tämän jälkeen alkoi pähkäily, kuinka uuden luun sujauttaisi tilaansa IRROITTAMATTA ETUVAKAAJAA. Tukivarrensisäpää ei mene apurungon välikköön suoraaa alhaalta, vaan se pitää työntää aavistuksen sivulta. Kuulostaa vaikealta, mutta ongelma oli ratkaistavissa. Työnsin uuden luun siten, että pallonivel osuu reikäänsä, vakaajanpuslanreikä kohdallaan (ei vielä läpi painettuna) ja sisäpää hollille sen verran kelkan sisään, ettei se irtoa seuraavasa työvaiheessa. Kyseinen vaihe tarkoitti nimittäin runsaasti lekaa! Tietenkin kevyin iskuin, varoen palloniveltä. Nyt osa oli suurin piirtein kohdillaan. Tästä alkoi se kinkkisin vaihe, sisäpään puslanholkin kohdistus etukelkan reikiin. pajavasaran turvin pulti meni takaapäin jo sisään, vaan holkki jäi sen verran vinoon, ettei pultti osunut etummaiseen reikään. Ottamalla tunkin apuun, hoitui homma, ja kiersin mutterin pultin nokkaan, allaan prikka. Loppukiristyksen suoritan vasta, kun molemmat puolet ovat valmiit, homma jäi nimittäin kesken oikean nurkan osalta...

Kauniisti se kellertää, eikö? Jarrun asensin takaisin vasemmalle, ennen pois lähtöä, niin ei pyöri kaikki mutterit lattoilla. Satula tuntui tahmealta, joten liukutapit pitää varmaan rasvata ennen seuraava ajoa. Jatkuu huomenna taas, nyt täytyy huilata ja lämmitellä sukkia... :-)

8.2.2011 Tänään se jatkui, vaihdoin oikeantukivarren polyuretaanipuslineen. Tällä puolen oikeastaan mikään ei vastustanut, sain varren sisäpään jopa takaisin asentaessa niin suoraan että pultti meni läpi kerralla ilman tunkin apua. Lopuksi kirin paikat ohjearvoihin. Vasemmalta puolelta jarrusta purin liukutapit, kuivathan ne taas oli, lisää rasvaa, ja painoin mäntää muutaman millin sisään. Lakkasi laahaamasta vasen satula. Samalla vaihdoin talvikiekot alle, ja pudotin biilin alas.

Näppäsin kuvan talviunia viettävästä Sierrasta, pian nähdään kuinka hyvin herää katsastusreissulle.. Uskon tämän ja viimeisen alustapäivityksen tuovan huomattavan parannukseen ajettavuuteen. Kuten osa varmansti on huomannut, uusista autoista löytyy myös pitkittäistukivarret, tai varaosatiskillä paremmin ylätukivarsina tunnetut luut. Sierrassa vastaavasti ainoa pitkittäistuki on kallistuksenvakaaja. Näin ollen puslat ovat se keino parantaa etupäänkäytöstä. Toki ratkaisu menee kompromissin puolelle, kun mukavuus kärsii, ja esimerkiksi rengasmelukovenee. Täytyy silti muistaa, että ääni on elämää, etenkin harrasteautossa, mukavuuden ollessa tuntematon termi. Testiajon merkeissä jatketaan, lupa odottaa tunnokuutta kurveissa sallittu!

28.2.2011 Kalevalanpäivä käynnistyi, kuin myös yksi väinämöinen talviunilta.. Auraaja sai suuret määrät lunta pois tallin edestä, ja minä muutaman pikkurutiinin jälkeen Sierran ulos. Kaiken kaikkiaan 50km testiä takana, eikä voi kuin hymyillä ja leveästi! Auto on alustaltaan kireimpiä mitä tähän asti olen omistanut (kaukana tietty niistä tosi kireistä Sierroista), mutta kuskiaan tottelevalla autolla ei tee mitää kurveissa, jos se ei anna palautetta. Juuri tähän asiaan tuli muutos, joka kulminoituu etupään puslissa. Oikeasti kun vauhtia kelaa sen 70km/h, ja perä lähtee alta, niin ratti hälyttää käsiä tekemään korjausliikkeen ajallaan. Toisin sanoen ratti kevenee huomattavasti yliohjaamisen suuntaan, jolloin ehtii ajoittaa vastaohjauksen. Ratin ikävä edestä tuleva tärinä oli poissa, se siis johtui väljästä alapallosta, eikä esim. kierosta navasta. Testien lomassa Borehammer liittyi siihen 98-kööriin, pakon sanelemana ja paremman käynnin vuoksi.. Ainakaan en saanut vehjettää jälkikäymään, kun sopivasti kikkailin kaasulla sammutusten yhteydessä. Leima meni tänään umpeen. Pitänee varata keskiviikolle katsastus, niin saa senkin päivän "testailla", tuli leima tai ei... :-)

2.3.2011 Ja tulihan se leima. Ainoa huomautus; kuskin puolen valo suunnattu hieman alas, vastaavasti pakoputkesta ei löytynyt moitteita. Näin ollen yksi vuodentakaisen korjauskehotuksen vioista on saatu kuntoon :-) Kehuja tuli etupään käytöksestä, ihan syystä. Kiuruvettä seilasin ristiin rastiin, kylkikulmassa pääsääntöisesti. Ainoa homma tälle viikolle on polttaa loput 95-bensat pois tankista. Sitten kun kelit tästä muuttuvat lämpimiksi, työn alle otetaan tekniikka vaihto, joka on jo kahdesti jäänyt tekemättä, mutta kolmas kerta toden sanoo...

9.3.2011 Totesin olevan sen verran lämmintä, että liimat kuivuu, joten jatkoin pitkästä aikaa ruiskukoneen kunnostusta. Eilen hankin uuden vesipumpun, ja herättelin viimevuotisen RTV-purkin henkiin, mutta tänään kävin hommiin. Nokkapyörän taakse laitoin sieltä puuttuneen taustalevyn, pumppu tiivisteineen ja liimoineen kiinni. Imusarjan kanssa venähti sitten pitkäksi.. Tiivisteeseen ruuttailin liimat, tökkäsin imusarjan kannen kylkeen, vaan kaksi pinnapulttia osoittautui liian lyhyeksi. Niiden irroittaminen tässä on se vaikein seikka, kun ehdin jo liimat väliin laittaa... Lukkopihdeillä etummainen tuli pois suhteellisen helposti, mutta keskimmäinen tuotti vaikeuksia. Tunnin sitä sai tapella lukkopihdeillä sitkuttaen. Tuli pois joka tapauksessa. Seuraavana täytyy etsiä pidemmät pinna- tai peruspultit. Monta asiaa jäi tekemättä, koska osia uupuu vielä, mm. termostaatti (haen Ford- tiskiltä huomenna).

14.3.2011 Sierran ulkoilutus mielessä, ajoin tallille, mutta piti samalla jatkaa efi- koneen kasaamista. Imusarjan laitoin kiinni Torx- kantapulteilla, jonka jälkeen lähdin ulkoilemaan ... Kyliltä palasin, pinnapultit mukana, ne löytyivät paikallisesta raskaskonekorjaamosta. Siispä ne torxien tilalle, sanalla erää heitin imusarjan tukiraudan kohtaansa. Öljypropulle laitoin tiivisteen, ja purkasin vanhan termostaattikotelon. Näytti olevan ennestään Wahlerin termari siellä, ja tarvikkeille tyylinomaisesti sisempitiiviste poikki/huonosti paikallaan. Huomiseksi luvattiin Iisalmeen alkuperäinen, ns. kesätermari. Ei enempää tänään, vain vähän.

16.3.2011 Asensin uuden 88 asteisen termostaatin, pyörijän ja virranjakajankannen. Kaadoin öljyä koneeseen, mutta venttiilikopan alta alkoi vuotaa, se piti sittenkin kiriä ihan räikällä, eikä meisselillä.. Toistaiseksi öljypohjantiiviste pitää, toki sen kirin myös räikällä. Loppui öljyt kesken, joten ponnistelu jatkuu huomenna. Oikeanlainen kappale porakoneen ja hylsyn väliin uupui, joten en saanut pyöriteltyä jakajaa/öljypumppua kunnolla.

17.3.2011 Remontti käynnistyi lorauttamalla yhä lisää öljyä pataan. Kaveri saapui juuri ajallaan sorvaamansa välikappaleen kanssa, siis ½" jatkovarsi, jonka toinen pää kavennettu porakoneen istukkaan sopivaksi. Uusi yritys jakajanpyörästä, ja alkoi kuulua ruuttavaa ääntä, öljyn ruiskahdellessa nokka-akselia vasten. Venttiilinkopantiiviste vuosi vielä, joten se vähintään osoittaa öljyn nousevan kanteen saakka :-) Muita vuotoja en toistaiseksi ole havainnut. Seuraava vaihe on hihnojen asennus, jonka jälkeen täytyy aloittaa vanhan tekniikan purku autosta. Kytkin valinnassa päädyin Sachs- merkkiin, kuulemma ei LUKit ole laadultaan parhaimmasta päästä. Projelti jatkuu taas sunnuntaina.

20.3.2011 Katsoin jaon kohdalleen mallaillen samalla remmiä. Kiristin tuntui olevan jumissa, kunnes käänsin sitä nipekseillä. Alkoi liikkua, mutta samalla tein lommon rullaan, joten lisätään jakohihnankiristin ostoslistalle.. Suositus on yleensä vaihtaa kyseinen osa samaan aikaan hihnan kanssa, meinasin vain säästää rahaa ja sitä aikaakin. Sinällään yllättävän helppo tuo oli purkaa, akseli- sekä jousenpultti pois, jonka jälkeen vehje oli kourassa.

21.3.2011 Uusi kiristin luvattiin vasta tiistaille, ja vaikutti siltä että päivän remontit olisivat siinä... Vaan ei! Sain kaverilta nnostoketjun lainaan, samaten tyhjiä 20 litran öljykanistereita, joten jätehuolto pelaa taas :-) Uutta kivaa saapui aamulla matkahuoltoon, mikä sekin pakotti tallia kohden.

Kytkinpaketti sisälsi painelaakerin, levyn ja paineasetelman. Saksalainen laatu puhukoon puolestaan. Sierran ääreen päästyäni, nostin sen pukeille, ja aloin tappelemaan kytkin kopan pultteja irti ryömien välillä roikkuen, pultit tunnin päästä ehjänä irrallaan. Ohessa nappasin konepellin pois. Nesteet pois vadin kautta uusiin jätekanistereihin. Jäi sitä nestettä lattiallekin. "Sähköt" purin, sana lainausmerkeissä, koska neljä johtoa täytyi vain nypätä. Kun kaikki oli suurinpiirtein erillään pannusta, tempaisin OHC:n tallin lattialle!

Hyvin virkansa hoitanut 205 menee jatkossa lihoiksi, pääsoin omaan käyttöön, mutta kansi, imusarja sekä DGAV tulevat myyntiin. Alakerta täytyy säästää tuleville projektille, sattuu olemaan vielä STD- mitoissa, eikä ohipuhalla lainkaan. Efi- myllyn kasaaminen jatkuu huomenissa, mikäli peukut pysyy pystyssä, saatta se olla keskiviikkona jo tilassaan.

22.3.2011 Tänään ei sitten sujunutkaan yhtä sutjakkaasti. Vauhtipyörän sain omin avuin pois, kun laitoin lista-avaimen lattian ja yhden vauhtipyörännastan väliin, tämä estääkseni sen pyöriminen. Laturi irtosi samaa kyytiä. Helpoin homma osoittautui yllättäen vaikeimmaksi. Jakohihnankiristintä yritin, asentaen sen kolme pulttia eri järjestyksissä. Parhaaksi osoittautui kiertää jousenpultti sekä ylempipultti, jota vasten jousi tulee, ensin paikoilleen. Sen jälkeen hihna ja lopulta akselipultti. Alkoi näyttää jo hyvältä, kunnes kirin tuota ylintä, joka katkesi kannen sisään...! Ensimmäisellä porausyirtyksellä terä katkesi, joten päätin unohtaa vastakierrekikkailut, ja porasin koko reiän tyhjäksi 6,5mm kairalla. Tässä vaiheessa täytyi lähteä täydentämään työkaluarsenaalia, ja sopuhintaan löytyi kierretyökalusarja. Huomenna toivon mukaan saan tehtyä uudet jengat kanteen, riipuen onko siellä vielä metallia siinä määrin. Laturin hihnaa piti myös odottaa keskiviikkoon. Nohevimmat kävijät varmaan ehdottavat irtokierrettä, mutta halvimmat (Re-coil) sarjat maksavat jo 60 euroa, V-coilista puhumattakaan, ei kiitos. Oli tämä kiero päivä.

23.3.2011 Yritin tehdä 8mm kierteet kannen reikään, vaan eipä ollut metallia mihin tehdä. Päädyin seuraavassa kuvailtuun ratkaisuun. Reiän koon vuoksi tein M10 kierteet, ja ruuvasin 55mm pinnapultin siihen. Pinnariin laitoin tavallisen mutterin ja perään kiersin nyloc-lukkomutterin, näiden väliin rako johon kiristimen jousenpää asettuu.

Keksintö näyttää kuvan mukaiselta, jakokoppaa tuohon ei saa kunnolla kirittyä, toisaalta kuka sellaista kaipaa... :-)

Tässä otoksessa vastaavasti alkuperäinen pidike, jossa lähellä kantaa ura, jonka tein muttereiden avulla ylempänä nähtyyn patenttiruuviin. Hihnaa sekä ajoituksia tappelin hetken kohdalleen, ei käynyt homma niin kevyesti kuin neljä vuotta sitten. Lopulta merkit kohdillaan, nokan ajoitus aavistuksen myöhäisellä, kuten madalletussa kannessa kuuluukin olla. Ihmeellistä jälkikäteen ajateltuna sinänsä, että 7,5 terällä saa liki 10mm reiän valurautakanteen.. Liikaa tehoa porakoneessa tai poraajassa :-) Laturi meni suunnitellusti kohtaansa. Kuvia kokonaisuudesta vasta sen ollessa konehuoneessa. Pakosarja, vauhtipyörä ja kytkin vielä asentamatta.¨

24.3.2011 Pakosarja löysi paikkansa. Koska kannen edellinen omistaja oli nyysinyt osan pinnapulteista, tuli pultteja sitten neljää eri lajia laippaa vasten.. XD On edes tukevasti kiinni. Virranjakajankannen päädyttyä paikkaansa, siirsin koneen pukista puominostimen koukkuun, ja laskin sen lähelle lattian rajaa. Vauhtipyörä lensi tilaansa, perässään HD- pultit, momenttiavaimen turvin. Painelaakeri tai sen irti saaminen kytkinhaarukasta tuotti hankaluuksia hetkeksi, kunnes sai sen verran käpälää käännettyä, että mahduin ronkkimaan jousipidikkeen auki. Levyn keskitin uuteen pataan 16mm hylsyllä, joka sekin lainassa... Oma 16mm hylsyni sattui olemaan 6-kulmainen, kun vastaavasti vauhtipyörän erikoispultit, vaativat monikulmaisenkannan. Miten vain, mutta viimeisenä hommana kirin paineasetelman ihan käsivarasta. Näyttää olevan luvassa moottorin paikalleen nosto, mikäli ahkeraksi ryhdyn, se tapahtuu huomenna.

25.3.2011 Kahden vuoden odotuksen jälkeinen homma, efi- tekniikan konehuoneesen istutus, alkoi viimein. Pumpattuani hoidon konetilan ylle, huomasin puomin olevan liian lyhyellä, vaan kerta se tuli pois samalla mitalla, niin saa mennä takaisinkin. Kytkinkopan tuntumaan päästin vikkelää, ja sen sisään, kalllistamalla puominostinta tunkilla. Tätä ennen tuli kokeiltua kuormaliinaa motin kallistamiseksi vaihdelaattikkoa kohden, tuloksetta. Kun kytkinakseli kolahti lopulta levyn reikään, ihmettelin mikseivät koneenkorvat osu runkoaisojentappeihin, mitataan.. Ilmeni että vanhan koneenkorvat olivat sentin lyhyemmät! Ahtausta oloista huolimatta vaihto sujui, sillä otin kannakkeet vanhasta mooottorista, ja efi putosi paikkaansa. Kytkinkopan pultteja sai hetken taiteilla, välissä olevan peltisuojuksen vuoksi, joka ehti välillä vääntyä, hankaloittaen takaisin asennusta.

205:n tilalla 205. Työt ei tästä urakasta lopu kesken. Hihnapyörät pitää kiriä, bensalinjat vetää, samoin sähköt (helppoa), uusia jäähdytin ja etsiä kasa osia. Flektin aion muutta sähkömalliin, harkinnassa Focuksen letin soveltaminen omaan käyttöön. Kukkarolle pahinta ovat polttoainepuolen osat kerääjäsäiliö (usein 100€), ja bensapumpt, jotka uutena maksavat sen 60€, käyttettynä voisin löytää vähän halvemmalla. Nokkapyörän ajoitus jäi muuten vähän myöhäiselle, mikä toisaalta johtuu 1,5mm madalletusta kannesta. Näillä näkymin Borehammer siirtyy voimasähkön käyttäjäksi, joten siitä juttua tuonnempana. Huomatkaa Ford- harrastajan aapinen sulakerasian päällä :-)

3.4.2011 Kuluneella viikolla sain aikaiseksi lähinnä pieniä asioita. Kirin hihnapyörät momenttiin, kiinnitin startin ja kytkinvaijerin.Tulpanjohdot laitoin myös, vanhat toistaiseksi. Ilmanottoputkistoa hahmottelin. Budjettisyistä kaasuläpän ja MAF-kotelon väliin letkuksi saa kelvata alkuperäinen kauhistus. Silikonimutkilla hintaa on halvimmillaan 25 euroa, puhumattakaan Samcon tuotteista. Huohotinventtiili löytyi, vaan siitä puuttuu suodatin. Tilattuna ovat jo suodatin huohotinventtiilin päähän, adapteri kartiosuodatttimelle MAF:iin sekä supistekappale edellämainitun adapterin ja vv-suodattimen väliin. Näiltä katsomin tötteröksi tulee sininen Simota, koska se sattuu olemaan edullisin. Simota on 89mm kaulalla, ja adapterissa 68mm kaula, siksi hankin väliin tuon supisteen. Puuttuvista osista mainttakoon se että pa-pumppua olen katselleut eBaysta. Mikä parasta siellä on myynnissä yksi efi- mallin sähköinensiirtopumppu, uusi ja alkuperäinen. Harkitaan..

8.4.2011 Järki putosi kouraan, joten pistin tilaukseen uuden ja alkuperäisen pumpun. Hintaa toimituksineen (Briteistä Suomeen) vähemmän kuin uudella tarvikepumpulla.. Sumuisten saarteen tilausta odotellessa, autoilijan tavaratalosta tuli osaa perille. Supiste osoittautui heti kättelyssä vääränlaiseksi, mistä tulin siihen tulokseen että tilaan vähän kalliimman suodattimen, jossa tuo 70mm kaula. Vaparisuodattimen kustannuksia voidaan toki komepensoida halvemmalla kerääjäsäiliöllä :-) Huohotinta varten hankkimani sikamaisen hieno kartiosuodatin sopi mainiosti alkperäiseen venttiiliin. Ei tarvitse vedellä letkua ilmanputsarille saakka.

Ihanaa, onhan näistä viimeistelyosista haaveiltu jo vuosia... Adapteria en saanut massamittarinkylkeen, kun alkuperäiset ruuvit olivat liian pitkät, ja tietenkin lokeroissa lojui vain riisipuikon mittaisia M6- pultteja. Tätä kirjoittaessa pultit ovat hankittuna, mutta talille matkaa sen verran, että homma jatkuu sunnuntaina.

19.4.2011 Adapterin olen saanut kiinni, mutta muuten hommat ovat vain kusseet... Ensinnäkin polttoainepumppu jonka tilasin oli kaasutinversion! Kuinka tämä edes voi olla mahdollista? Sitä mietin, ja selitys tulee tässä. Joissakin Sierroissa on ilmastointi uutena, ja tällöin mekaaninen pumppu tulee tielle, joten käytetään sähköistä. Pumpun koodi on 85GB9350AB, joten välttäkää näitä ruiskua haaveillessanne! Kerääjäsäiliö suunnitelmat lähti hyllylle, aioin ostaa ruiskumallintankin tarvikeosana. Efi- kaasuvaijeri vaati muokkausta polkimeen, mikäs siinä poralla 9mm reikä vaijeirin tuttikumille, rälläkällä viilto josta varppi sujahtaa reikään. Ainoa vaan, että se rälläkkä lauloi vähän liikaa.. Vetäisin polkimen melkein poikki, ja nyt noin millin kaistale metallia pitää sen yhtenä. Hitsaushommiksi menee, se pitää tosin tehdä jossain muualla, kun omasta koneesta puuttu vielä suojakaasut. Imusarjannipan tulppaamiseen hankin neljä 5/8UNF mutteria (jos häviää jokunen), hinta kolautti hiukan, 13€. Halvemmalla olisi tehnyt mutterit vaikka itse! Lyhyesti; vituttaa....

20.4.2011 Tänään sain kuin sainkin kaverin kiinni, ja hitsaus järjestyi.. Poljinta korjattiin tiimityönä, itse vedin aluksi umpeen ylimääräisen viillon, ja kaveri sitten vielä viimeisteli sitä, molempien työn tukena toimi hitsauskoneiden kuningas Kemppi Kempomat. Virtaa oli vähän liikaa kun asetukset jäivät arvoihin joilla aiemmin juuri liimattiin 6mm terästä, tarttuu edes.. :-) Tasoitin enimmät paakut rälläkällä paikan päällä, loput siistin päästyäni omaan talliin. Kylmäsovitin ensin kaasuvaijerin kumia aukkoon, sopi hyvin. Varsinainen pään vaiva muodostui saada vaijeri kiinni ahtaassa ja pimeässä jalkotilassa, muljahti lopulta kohtaansa. Äkkiä katsottuna liikerata on oikean mittainen, kaasuläppä aukeaa täysin. En sulje pois vaihtoehtoa alkuperäisen polkimen hankinnasta, mikäli löydän sellaisen. Uusi vaijeri on viisasti hankkia myös, mutta josko nykyisillä keinoin koeajolle pääsisi... Nettiä tutkiessa törmäsin firmaan joka myy uusia bensapumppuja, katsomani malli sopii mm. XR3i Escorttiin (K-Jet) ja Cosworth Sierroihin, näin ollen tuotto riittää ruiskukäyttöön. Alkuviikosta hankin muuten ratkaisun paineilmaongelmiin, 400/50 Einhellin. Juttua näpyttelen siitä lisää lähipäivinä. Siinä mielessä komppessorin kanssa ei ole ollut yhtä hankalaa kuin ensimmäisen, edes öljyt eivät ole vielä lentäneet kertaakaan pihalle :-)

27.4.2011 Tekniikkavaihto jatkui sähköistyksen merkeissä. Ensinnä kiinnitin töpselit virranjakajaan, MAF:iin sekä imusarjannippuihin. Ihmetystä aiheutti ylimääräiseksi jäävä kolmipinninen liitin. Hetken tutkittuani mieleen juolahti, että kuulukohan tässä johtosarjassa kyseisen töpselin tulla virranjakajaan..? Nimittäin uudemmissa efi OHC Sierroissa (87-) on käytössä Boschin Hall- jakaja, ja itse sytytysmoduuli tulee lokasuojaan. Tietenkin johtosarjan mukana tullut moduuli oli juuri lokasuojaan kiinnitettävää mallia... Pienen turhautumisen jälkeen valkeni, sillä kuusipinniseenliittimeen, joka moduuliin laitetaan, tulee samat johdot, oli kyseessä sitten Motocraft- tai Bosch- jakaja. Ylimääräiseksi jäänyt liitin on ikään kuin haara moduulille. Motocraftissa haaroistus tapahtuu sisäisesti. Toisin sanoen moottorinohjausyksikölle tulee samat johdot, kaikissa tapauksissa. Vinkkinä mainittakoon hakusanat "TFI module wiring" esim. Googleen, niin alkaa tulla kuvaa.

Sytytyspuolen arvoituksen ratkettua, ryhdyin etsimään nipusta muita tärkeitä lankoja. Kuvasta käy ilmi keskeneräisyys, siistimistä riittää. Takaisiin tärkeisiiin johtimiin. Kaikista olennaisinta on löytää neljä johtoa; pinniin 37 tuleva KAM- (Keep Alive Memory) johto, pinniin 57 kulkeva ECU:n herättävä karva, maadoitus sekä 22 pinnistä lähtevä bensapumpunrelettä ohjaava piuha. Kolme ensimmäistä löytyi helposti, mutta pumpunreleen ruskeapunainen vei aikaa. Lopulta se löytyi läheltä puolan miinusjohtoa.

Kuvassa vasemalta alkaen maadoitus, heräte releeltä ja akulta jatkuva (KAM). Liitinrimasta tarkoituksena jatkaa kytkennät relerasiaan ja akulle. Muilta osin selvitään auton omalla johtosarjalla, mm. puolan plus tulee omasta, koska moduulin/ECU:n ohjaama miinus päättä lopulta millaisella ennakolla puola syöttää kipinää tulpille.

10.5.2011 Bensansiirto-ongelmiin löytyi Lontoon kunigaskunnasta oiva ratkaisu, oikein järkevään hintaan. Kuvassa oleva ruiskupumppu on tarkoitettu K-Jetronic- ruiskulla varustettuihin moottoreihin. En rupea tässä erikseen selventämään mitä mekaaninenruisku tarkoittaa, mutta niissä on joka tapauksessa todella korkea paine, omaan efi- kokoonpanoon tuottoa riittää takuu varmasti, vaikka bensanpaineita jouduttaisiin/päästäisiin nostamaan. Paketti oli kaikin puolin siisti setti, mukaan tuli myös asialliset liittimet suojahuppuineen. Bensatankin löytäminen tahtoo kasvattaa harmaita hiuksia, kun anturin aukoissa on eroja, ja hinnat seilaavat aika lailla :-/ Kun tankin saan käsiini niin alkaa projekti taas edistyä.

19.5.2011 Tankki järjestyi jo 11.5, mutta sen jälkeen asiat ovat menneet vähän tahmeasti.. Alkuperäiset bensaputket olivat liian ohuet kuin ahtaatkin ja vieläpä todella haperot. Aivan, uusia tekemään, tulopuolelle 10mm ja paluulle 8mm. Vesijohtoliikkeestä piti putket hakea, sieltä niitä löytyi metritavarana. Taittelin uudet linjat ottaten mallia vanhoista, tulopuolelle meinasi tulla litistymä, jonka sain varovasti pihdeillä oikaistua. Samalta reissulta hankin letkua tankin ja linjojen väliin. Kuinkas kävikään, ei mennyt 10mm letku pumpun liittimen päälle. Etsin monesta kaupasta supistetta, mutta Ford-Clubilta selvisi, että pumppuun tulee "banjo"-liitin. Kyseinen liitin on kuin rengas joka tulee pumpusssa olevien reikien päälle kanavaksi. Alunperin ruisku-Sierroissa on pumpun liittimen päässä varajaa, joka kiristää tuon banjon. Tästä päästiinkin seuraavan ongelmaan. Mistään kun ei löytynyt sopivaa tulppaa tai mutteria pumpun kierteillä. Ei edes Iisalmesta, josta itse banjo ja sen tiivisteet löytyivät. Kierrekoon piti olla M12x1,5. Huomatkaa nousu, joka ei ole perinteinen 1,75. Nohevimmat Fordistit hoksaavat, että Sierran renkaatmutterit ovat ko. kierteellä. Hoksasin tämän itsekin, kun Google vähän muistutti siitä :-) Hyllytavaraa siis, kun tietää mistä etsii ja mitä etsii. Peltivanteenmutterissa tuntui jäävän kierrettä sen verran ulos, että kartiomaisen pään saa hitsattua umpeen. Vauhtiin päästyä siirsin vanhasta tankista uuten kohomittarin ja täyttöputken. Seuraavan viikon hommaksi jää bensapuolen lopullinen kokoonpano. Esim. putket kiinnitän lattiaan omalla menetelmällä, samaten pumpun. Näihin tosin vaaditaan hitsauslankaa. mikä nykyisestä Esab- koneesta puuttuu. Joten ensi viikolla ainakin kipinöitä on luvassa, jos valoa ei näy.

29.5.2011 Lankaa löysin koneeseen, ja rätinä alkoi taas käymään. Bensaputket olivat alunperin kiinni muovisilla pidikkeillä, jotka tuppaavat murtumaan, eikä niistä paljoa jäljellä ollutkaan.. Klipsien alta paljastui ilokseni metalliset alustat, joista jäi rakoa auton lattiian, niin ei tarvitse miettiä sisustan palovammoja hitsaillessa. Lattian suoralla osuudella kiinnityskohtia on kolme, mutta ajatuksena on tehdä tukevampi ratkaisu, joka olisi vielä purettavissa nippuside viritelmiä helpommin. Kiinnityksistä teen siis avattavat hyvin edullisilla materiaaleilla. Kuusi M8 pulttia, jotka hitsasin pareittain kannoistaan, bensa- ja jarruputkilinjaston molemmille puolille. Putket asettuvat pulttien väliin, ja näin ollen ne voidaan kiriä vaikka pellinlipareilla pulttien väliin lattiaa vasten. Huomenna ostan letkuklemareita ja muuta tarpeellista, sillä ensi viikolla pistän taas hihat heilumaan, ja bensalinjat kuntoon. Niitä kuvia samaten myös.

JATKUU sivulla 10

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor