Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15

Sierra Mk1 -84 "iS replica"

OSA 12.

29.7.2012 Jestas sentään projekti etenee jo sivulle 12...! Kertaus on opintojen äiti, ja sitä se on myös auton laitossa. Kyllä nyt alkaa hitsattujen kohtien uudelleen teko, "start that clock"! Olen varannut viikon aikaa uudelleen pellitykselle. Ihan jokaista itänaapurinpaikkaa en ehdi korjaamaan, ja paino on takapään hitsauksissa, sillä aion tehdä runkopalkin, pyöräkotelot, tankin kiinnitykset, kontinlattian ja apukuskin helman takaosan uudestaan, toivottavasti jopa paremmin kuin ennen. Muutakin näprättävää löytyy, mutta siitä lisää joskus..

Sisusta purkaantui, mutta olennaista jo ihan paloturvallisuuden vuoksi oli tankin irroitus. Se ei sinällään ole ongelma, vaan saada tankki tyhjäksi, vielä niin ettei kaikki 15 litraa valu kainaloihin, sillä kun paluuletkun nyppää irti tulee bensa ulos aika vauhdilla. Onneksi minulla oli tallessa vanha tankki, johon valutin suppilon läpi bensan. Tämän jälkeen irrotus oli rutiinin omainen toimenpide.

Vähintään mielenkiintoista oli myös vanhojen hitsien, oikeastaan "räpöstysten", aukaisu. Lopulta runkopalkit olivat kuvan mukaisesti valmisteltu, joten alkoi pähkäily, millaiset korjauspalat niihin muotoilee.

Nyt päätin varmistaa mahdollisimman hyvän istuvuuden, tekemällä ensin pahvimallit, joiden mukaan leikkaan 3mm levystä korjauspalat. Koska hitsausta on aivan turha aloittaa jos osat eivät istu sinnepäinkään, varsinkin kun teen hitsit tällä kertaa päittäin.

Hitsauksen toteutin niin, etten joudu paljoa ryömimään auton alle vaan hitsaan sivusta hyvästä asennosta. Moni varmaan miettii miten hitsasin palkin alapuolen, ja vastaus on että hitsasin sen yläpuolelta. Kyllä, yläpuolelta, siksi juuri aukaisin palkin että mahdun työntämään polttimen palkin sisään, ja voin näin ollen hitsata ns. jalkoasentoon, jossa tunkeuma on paras. Lopuksi suljin palkin sivulta. Ei tuo kaunista jälkeä vieläkään ole, mutta päittäin tehtynä liitoksen pitäisi olla kestävä.

Toista aukkoa aloin jo täytellä, tässäkin metodina liittää varapyöräkotelon puoli palkin sisältä, koska toiselle puolelle ei poltin edes mahdu, ja jäähän siinä samalla kauneus virheetkin piiloon... Hommaa riittää tulevalle viikolle.

30.7.2012 Tein loppuun toisen palkin aukoista. Alapuolen hitseihin tuli pieni vastoinkäyminen, kun ne piti myös hitsata alapuolelta eli lakiasennossa. Poltinta ei yksinkertaisesti saanut käännettyä railoon palkin sisällä. Jouduin siis vähän hiomaankin saumoja :-) Huomenna täytyy askarrella nuo tankin paikat, 3mm loodusta nekin, jonka jälkeen nämä "paksut" raudat olisi hitsattu. Tänään tilasin uuden oikean takapyöräkotelon, niin ei tarvitse (toivottavasti) pähkäillä korjauspalojen kanssa, ja suurin homma on itse kotelon aukaisu. Tässä pikku hiljaa syntynyt perverssejä visioita auton jatkosta, lähinnä että jos kuitenkin satsaisin maaleihin ym. korityöhön, lambdan sijaan... Aika näyttää?

5.8.2012 Laikkoja kulunut "jokunen" kappale, mutta vaikeuksista huolimatta pyöräkotelo saatu auki, ihan rälläkällä. Ei ollut kyllä helppoa.. Vähintään yhtä mielenkiintoista oli muotoilla korjuspalat, vielä siten että ne istuvat, eikä kylkipellin ja kotelon väliin jää taas sentin rakoa. Ensimmäinen homma oli pyöräyttää reikäsahalla tankinaukko yhteen korjauspaloista, ja tämä oli samalla ensimmäinen pala jonka silloitin eli suomeksi heppasin kiinni, jotta saatoin muotoilla muut palat.

Kuvassa koko kotelo silloitettuna, taisihan tuohon mennä liki 15 palaa. Aikaa kului sellainen 4 tuntia, pelkkään silloitukseen ja palojen leikkaamiseen, sekä tietysti mitoitukseen. Lopullisten hitsien vetoa aloittelin jo, ja tätä kirjoittaessa valtaosa koteloa on jo hitsattu. Tutkin kontin lattiaa, todeten ettei sitä tarvitsekaan hitsata, vanha paikkaus näyttää pitäneen hyvin, eikä nyt aivan järkyttävältä näytä. Helmat saavat odottaa niin ikään. Puskurille hitsaan toki uudet kiinnikkeet, tein sellaiset ihan 1,5mm pellistä, joten ei notku ajoviimassa. Huomenna ehkä kuvaa, kun kokonaisuus hitsattu.

6.8.2012 Kotelo suurinpiirtein hitsattu, jälki ei ole edelleenkään kaunista, mutta eipä sitä tuolla ahtaassa paikassa saa paremmaksi. Jonkin verran hapettumaa/kuonaa on tullut pelteihin, luultavasti CO2- suojakaasusta johtuen (Mison olisi kai parempaa..), vaan nuo pinnat täytyy hioa ennen sinkki ja massa käsittelyä. Ainakin pellit istuvat miljoona kertaa paremmin kuin kolme vuotta sitten.

Kotelon viilto kohdan tein uusiksi, ja se taas kestää katseen, harmi että jää piiloon... Enää olisi jäljellä puskurin kiinnikkeiden laitto sekä vasemmalta avattujen peltien hitsaus.

8.8.2012 Täppäsin puskurinkannattimet kiinni ja aloin muurailla umpeen auottua vasenta koteloa. Kaikki on nyt siinä mallissa, että sinkki voidaan suihkia, ainoa vaan että se Würth- sinkkispray on loppunut ainakin Rapikselta... :-/

12.8.2012 En sitten käsitellytkään paikkoja sinkillä, vaan kahdesta lähteestä suositellulla happopohjamaalilla. On ilmeisesti parempi ja tarttuvampi kuin sinkki.

Pyöräkotelo maalissa. Kyllä tuo massattuna näytti jo ihan siedettävältä, tosin en ehtinyt napata kuvaa ennen tankin istutusta.. Kun vielä massat oli suihkittu joka paikkaan alkoi kasaaminen. Puskuri istui paljon jämäkämmin uusissa kannattimissaan. Tankille porasin reiät hitsattuihin kohtiin, ja cobolt-terällä, olisi jäänyt muuten HSS- terällä (se tavallinen) poraamatta. Pumpun telinettä parantelin, vaan tähän homma jäikin, koska tankin ja pumpuun väliin hankittu uusi letku ei sitten sopinutkaan! Mitoiltaan kyllä käypäinen, mutta se ei kiristynyt tavallisilla klemmareilla, koska se oli teräsvahvistettu. Täytyy huomenna etsia LH-osalta Iisalmesta oikeanlainen, muutenkin aika onneton paikka tuo Rautaosa/IKH, myyjät ole autoa nähneetkään siellä...

13.8.2012 Letku löytyi LH:lta, ja tuntuu pitävän. Samalla viimeistelin pumpuntelineen kiinnityksen, se tulee toisestä päästä kiinni varapyöräkotelon pohjaan.

Kuva kertoo idean. Kasasin sisustan ja laskin auton alas. Sähköjä selvittelin lisää, tähän asti sytytysmoduuli on saanut start- tiedon väärästä paikasta eli puolan plussalta, katkaisin johdon pois, mutta etsin sille toista käyttöä, nimittäin jarrutehostimenrele saa nyt siitä herätteen. Tehostus käynnistyy tästä edespäin ihan avaimesta. Ajoin auton Kiuruvedelle, mutta uusi vika on ilmaantunut, autosta kuuluu resonoiva räminä... Toivon mukaan pohjapanssarista, josta on pari pulttia korkannut, muuten saattaa taas jurppia.

14.8.2012 Räminän syy selvitetty hyvän vihjeen kautta ja korjattu tänään. Syy, nakutus/detonointi eli moottorille hyvin haitallinen itsesytytys! Ennakkoa oli liika sellaiset 8 astetta, mutta miksi? Aiemmin maintisin poistaneeni moduulin start-tiedon, joka nähtävästi säätää sytytystä myöhemmälle, ja nyt kun johto oli poissa palasi sytytys aikaisemmalle, tässä tapauksessa liian aikaiselle! Säädin ennakon lampulla 12 asteeseen, otin koe vedon, ja laskin varoiksi vähän. Nyt auto toimii todella hyvin ja vetoja on, kun pois otettu johto ei sotke kipinää. Kylläkin tuohon kohtaan joutuu tuomaan tiedon ihan oikeasti startinsolenoidilta, koska auto käynnistyy todella sitkeästi lämpimänä. Jääköön se tuonnemmas..

26.8.2012 Sisäänajo suoritettu, jo 200 km sitten, joten päätin vaihtaa öljyt ja suodattimen. Suurin piirtein tähän asti kaikki meni hyvin, mutta kun auto piti peruuttaa pois tallista, juuttui se pakoputken keskimmäisestä vaimentimesta kynnyskiveen ja renkaistaan hiekkaan! Vetäminen toisella autolla ei auttanut, kaivoin perämurikan kohdalle tunkin mentävän poteron, sain näin takapäätä ylös, tässä vaiheessa laitoin palat finfoamia vaimentimen sekä pyörien alle. Sain auton irti, mutta kun takarenkaat kaivoivat aika syvät kuopat, kolahti eupää kiveykseen ennen kuin auto oli pihalla. Puskuri vääntyi alaosastaan ja syyläärin tuli alaosaan vain peukalon pään kokoinen lommo, eikä edes kenno-osaan. Puskuri palasi vieläpä muotoihinsa, kun oli juminut pohjapanssaria vasten. Selvisin siis siäkähdyksellä tästä rytäkästä... Sain auton takaisin talliin lankuista tehdyillä silloilla, ja tästä edes auto ajetaan aina sisään ja ulos edellä mainittuja siltoja pitkin. Auton käytin lämpimäksi tallin suulla, öljyt tulivat ohuena pihalle, mustaa oli, joten kaikki sisäänajossa tarttuva lika tuli pois koneesta.

Mobilien tilalle laitoin Valvolinen Max Life- öljyt 10w- 40 viskositeetillä, tältä osin luultavasti selvitään taas seuraavat 10 000 km. Suodattimena jatkaa edelleen tarvikeosa (Mahle). Testiajo keskustaan osoitti että öljynpaineet olivat ennallaan. Mikähän näitä mun autoremontteja riivaa, kun öljynvaihtokin oli näin pitkän stoorin mittainen? :-)

2.9.2012 Monta rautaa tulessa.. Ensinnä lähdin tutkimaan etupään pyörien kohdistusta, kun nykyään ratti osoittaa aavistuksen oikealle, vaikka mennään suoraan, tästähän kiitos kuuluu viime syksylle kun avasin ohjausvaihteen ja rattiakselin liitoksen, ja nähtävästi se ei osunut takaisin asentaessa kohdalleen. Teinkin nyt niin monien eri kokeilujen jälkeen, että katsoin pyörät suunnilleen suoraan, ja asetin ratin myös suoraan, jonka jälkeen kiinnitin liitoksen ohjausvaihteeseen. Vaan silmä ei kaikkea kerro, sillä ratti oli enemmän vinossa koeajolla, sellaisen 1/8 kierrosta. Ei siinä säädän huomenna tuon uudestaan.

Pakoputken kuuluisa keskimmäinen vaimennin sai väistyä kapeamman tieltä, tämä siksi, että putki ei olisi niin matala. Vaimennin on kuitenkin pitempi joten meteli ei varmaankaan pahene. Muutamat mitat otettuani leikkasin sopivan määrän putkea pois, "tubex"- pönttö tilalle.

Lähikuvaa hitsistä, kyllä ylämäkeen tein.. Seuraavaksi ryhdyin tutkimaan sisätilanpuhallinta, uusi siivet sisältävä oli jo hankittuna, joten purkasin vanhan pois. Vaan "yllättäen" uusi ei sopinutkaan koteloon, koska siivet olivat liian leveät tai ainakin näyttivät siltä. Kävi sitten mielessä vaihtaa vanhasta siivet tähän uuteen, mutta ei ne sitten olleetkaan eri kokoa, tässä vaiheessa nystyrät heräsivät otsan uumenissa, ja nilkutin kumpaakin siipeä sisemmäs kohden moottoria, alkoi sopimaan. Puhallin kotelot olivat ennestään kiinni pakkausteipillä, joten pistin paremmaksi ja käytin ilmastointiteippiä... :-) Jesari on edelleen rock! :-)

Siellä se on tilassaan, uusi puhallin uusilla siivillä. Sähköt kytkin etuvastukseen ja sieltä auton liittimeen, väri väriin ja loput maihin- periaatteella. Toimii, eikä rahise enää. Täytyy huomenna jaksaa säätää tuota ohjausta, alkaa jo väsyttää hiukan...

3.9.2012 Tuli tosiaan levyseppähitsaaja koulu käytyä loppuun viime perjantaina, joten aamupäivästä on nyt aikaa (ainakin tänään) säätää Sierraa. Nyt tein niin että käänsin ratin vinoon sen verran mitä se suoraan mentäessä oli, ja irrotin akselin boori-liitoksesta. Koska pyörät olivat tällä tavoin suorassa, käänsin ratin keskelle jal liitin boorit takaisin. Onnistui muuten yläkautta, vaikka vähän sai ähkiä, mutta eipähän tarvinnut nostaa autoa saati irroittaa tuota vänkyrää pohjapanssaria... XD Kuten paikalliset ovat saattaneeet Kiuruvedellä tänään huomioida, on koko päivän tullut taivaalta vettä, mistä johtuen iS- replicaa on viety poikittain, aika leveästikin ;-)

6.9.2012 Race Cronon latauksen myötä on aika mitata Sierran(kin) suorituskykyä, miksi teinkin Salahmintielle yhden radan, jonka ristin "Salahmi stripiksi" :-) Kyseinen kohta ohjelmoitu nimenomaan lyheille kiihdytyskokeiluille, tänään siis 0-100 vedolle. Kone oli jo valmiiksi sopivan lämmin joten ajoin auton kartalle, ja lämää! 2- vaihteella mentiin 60:een saakka ja loppu kolmosella vähän päälle sadan. Sitten tutkimaan telemetriaa, auto kyllä kiihtyi selvästi nopeammin kuin DGAV kyljessä, mutta tämä tunne rajoittui takapuolen tienoille, todellinen aika 13,1s@ 0-100km/h... Laskin tuosta huipputehon, seurvaalla tavalla, jonka muistin kaukaa. Koska tiesin Cronon avulla nopeuden, matkan, ajan ja ennestään auton painon, pystyin näin laskemaan huiputehon. Siis voimahan on massa kertaa kiihtyvyys, kiihtyvyys on alku- ja lähtönopeuden erotus jaettuna käytetyllä ajalla, ja tässä saadan selville voima Newtoneina. Selvää tähän asti? Jatketaan, tehohan on työ jaettuna ajalla, eli ensin täytyy laskea työ joka on matka kertaa voima. Työ on saatu selville, joten jaetaan se enää ajalla, ja teho Watteina häämöttää laskimen näytössä. Watit kannattaa muutta kiloWateiksi, jonka jälkeen jaetaan kW- määrä 0,7125:llä ja nyt tiedossa ovat hevosvoimat. Myönnän etten ole satavarma näistä laskuperiaatteista, kuitenkin huomioon jää ottamatta ilman vastus jaa muu kitka. Tosta suhde luvusta hevosten ja kiloWattien välillä en myöskään ole täysin varna, päättelin vain noin. Nyt se noloin osa, paljonko sain efille hevosia pyörätehona, vaiviaset 70,5 hv :-( Moottorin huipputeho on tällöin n. 80hv, jos ollaan optimistisia, suurin piirtein saman verran kuin yksipisteruisku-CVH- Sierrassa. Soppa ei ole nähtävästi ihan kohdallaan. Edelleen vailla sitä laajakaistalambdaa....

11.9.2012 Päätin siistiä tänään ruiskun sähköt, yllä lähtötilanne, kaikki johdot tulevat kiinni akkuun, ja vain yhdessä sulake... Kaikki tämä totta kai vain väliaikaista.

Opiskelu aikana tein viime kesänä tällaisen välikaapelin, jolla siis akun navasta tullaan 2,5neliön johdoilla sulakerasian liittimiin. Sulakerasia meni nätisti peltiruuveilla kiinni, ja jätin rasian ja korin väliin mutterit, sain näin tilavamman asennuksen.

Kuva kertoo loput. Neljä paikkaa jää vielä vapaaksi, ihan syystä, koska näyttäisi siltä että lambdan osto on enemmän kuin todennäköistä jo tässä kuussa! En liputa vielä enempää, mutta kytkennät tosiaan testasin vielä, pumppu pyöri 2 sek. ja jarrutehostin paineen katkaisuun saakka. Eikä mistään noussut savua. Tilasin Partcolta 470kohm vastuksen, jonka kytken releellä imusarjanlämpöanturin rinnalle, tämän pitäisi auttaa käynnistymisongelmiin. Huomenna ajellaan taas kai...?

17.9.2012 Asensin tänään Sierraan sen kauan odotetun kierroslukumittarin, johan tälläistä on tullut haaveiltua jo siitä asti kun roikuin vielä Suzuki PV:n sarvissa. Tässä autossa kun ei radiota ole eikä tule, niin se saa toimia virtalähteenä lisämittareille. Tein haaroitukset siten, että virtaa saadan myös tulevalle laajakaistalle. Kierroslukusignaalipiuhan veto kävi näppärästi, vanhalla antennikaapelilla, jota käytin vetolankana. Moottorinjohtosarjassa oli jo valmiina vihreäpiuha, jonka tiesin olevan kierrostieto. Edellä mainittu lanka johtaa puolalle.

Siinäpä se on toiminnassa, ääntä lähtee jo tuolla kierroslukemalla. Valon jätin tarkoituksella kytkemättä, ettei häikäise itseäni pimeällä ajettaessa, koska kuuleehan nuo vaihtohetket hyvillä korvilla, kun on riittämätön imu- ja pakoäänienvaimennus :-) Ajelin takaisin keskustaan, koko matkan rundit näkyivät, sitten keksin ottaa oikein kunnon luisun kone parkuen, ja rundikello pimeni... Tosin alkoi taas muutaman kahvan jälkeen toimia.. Vaati kaiketi häiriöpoistimen puolan ja mittarin väliin? Tai sitten Ford vain toimii mysteerisin tavoin... :-)

18.9.2012 Sierraa "viety" aamupäivästä kaupunki maisemissa. Pitihän tästä kuva napata, vaikkei autoon tultaessa voi "selvästä säästöstä" puhua. Kuitenkin auto päätti alkaa kiukuttelemaan, kun "vein" autoa Maxin läheisessä risteyksessä. Aloin jarruttaa, mutta kun painoin kytkimen alas, päätti moottori sammua... Sekunnin ajan kävi mielessä, olisiko hihna ottanut kohtalokkaasti itseensä, koska auto lipui vielä eteen ylämäkeen tultaessa, lykkäsin ykkösen silmään ja moottorikäynnistyi. Näin ollen tyhjäkäynti oli vain kadonnut, vetoja riitti normaalisti maantiellä. Sain auton tallin läheisyyteen, ja samalla muistui, että vuosi sitten ns. paskakoneella teki samaa kun tyhjäkäyntiventtiilin töpeli oli irti. Koneläkki auki ja tutkimaan. Venttiilin töpseli oli vähän löysästi tilassaan, käytin sen irti, ja tungin paremmin perille. Vika poistui heti! Tässä vain jännittää, että oliko vika todellakin vain kontaktissa vain pitäiskö vaihtaa uusi venttiili...? Sellainen kun löytyy pahvilaatikon pohjalta.

24.9.2012 Tyhjäkäyntivaiva ei ole toistaiseksi palannut, mutta tympäisee ilmoittaa, että moneen kertaan mainittu seosmittari saa odottaa vielä lokakuulle... Jotain täytyi näprätä, joten etsin talvea varten yhtä tulppaa. Siis kuten tiedetään b-paineensäätimen nestevaimennettu mittakello ei tykkää hyvää talven pakkasista, ja mukana tulikin lähtöön käypäinen tulppa. Onneksi sulloin kyseisen osan samaan laatikkoon vakiosäätimen kanssa, joten ei tarvitse tehdä perinteistä kolmen rautakaupankierrosta, kun talvi alkaa tulla. Tästä tosin päästään juuri siihen, että jos säätämiseen meinaa jotain tolkkua saada, olisi hyvä tietää lambda-arvon lisäksi bensanpaine, ja aivan jos talvi yllättää, niin painetta ei sitten tarkkailla. Tästä johtuen ehdoton deadline laajakaistan ostolle on lokakuu, asennuskin saattaa viedä oman aikansa...

Näillä mennään :-) Pakko oli tehdä tällainen väliaikainen merkkaus.

Päätin kuitenkin asentaa, tallissa pyörineen koristeulostulon, tuon omavalmiste putken jatkeeksi. Päivällä lämmöt kävivät hiukan korkealla, kun annoin auton käydä tyhjää parkissa, toki tarvikeanturi vähän liioittelee lukemaa, ja toisekseen, viisari tippui lähelle puolta väliä, kun antoi kakkosella oikein kunnolla monoa, joten en olisi niin huolissaan siitä. Niitä kilometrejäkin kertui loppupäivästä se vajaa 40, kun ajelin tallin pihalle ruuvamaan yllä mainitun ulostulon. Ei muuta tänään.

Tuollaisen ulokkeen tiristelin vakiopakosarjaan, tarkalleen ottaen sen downpipeen, tavoitteena puhtaammat kaasut.. Ainahan sitä saa haaveilla... :-) Tosiaan, leikki leikkinä, tarina jatkuu JTM-motorsilla (maanantaina?) ensi viikolla.

10.10.2012 Jatkuu, mutta keskiviikkona alkuiviikon sitkeän flunssan vuoksi.. Tänään siis tein haaveesta totta, ja hankin nykyaikaisimman seosmittaussetin eli Innovaten MTX- laajakaistalambdan. Mukana tuli Lontoon murteella kirjoitettu ohje, jota noudatin vähän soveltaen. Punaisen kytkin jatkuvaan plussaan ja mustan jatkuvaan miinukseen, valkoinen johto ymmärtääkseni herättää henkiin koko hoidon (lämmittäen samalla lambdaa), siksi laitoin sen releen taakse, ja rele kytkeytyy kun käännän virrat sytytysasentoon. Ruskea ja keltainen johto ovat analogilähdöille, joista voidaan ottaa tieto esim. ECU:lle, omassa tapauksessa ne jäivät siis tyhjiksi. Huomenna pitäisi uskaltaa kalibroida lambda, mutta ohjeet vaikuttivat vähän sekavilta.

11.10.2012 Tänään muuttelin vähän eilisen sovellettuja kytkentöjä oikeiksi. Punainen siis releen taakse, ja valkoinen siis ohjaa mittarin valaistusta, sekin toisen releen taakse. Lambdan kalibrointi sujui (kaiketi) kuten pitikin, lopulta AFR oli 22,4 vapaassa ilmassa. Ruuvailin itse anturin hitsaamaani lähtöön. Läpi viennint tiivistin silikonilla, ja odottelen parhaillaan liimojen kuivumista, että pääsisi koeajolle...

15.10.2012 Viime viikolla seostietoa ei tullut mittarille saakka, ja lambda oli vain lämmitystilassa, tänään kalibroin anturin uudelleen, ja naksautin liittimen kunnolla pohjaan, ja alkoi tulla informaatiota! Kävin ihan kunnolla kiihdyttelemässä, ja perstuntuman oletettu laihalla käynti jäi vain oletukseksi, sillä AFR näytti 11 eli aika paksua siis... Samalla tallisessiolla ruuvasin mittarin irti säätimestä ja laitoin tilalle mukana tulleen tulpan niin ei tarvitse pelätä pakkasia.

23.10.2012 Loppuviikosta pudotin (ainakin yritin) seoksia vähän laihemmalle paineensäätimestä, josko edelleen afr 12 tuntumassa, voi olla että massamittarinjousta täytyy käännellä takaisin, kun on nykeiseltään melko lörö.. Se jäi vielä viime viikolta mieleen, noin muistuksena muillekin, että peltiruuvi ei ole suotava tapa kiinnittää koristepäätä pakoputkeen... :-) Ihmettelin nimittäin kolinaa takana ja voltteja heittelvää kappaletta, kyllä irtosi nätti ulostulo jonnekin päin Kiuruveden keskustaa, takana oleva auto jätti tietty turvaväliä poikkeuksellisen paljon :-) Pientä duuni-listaa mietiskelen parhaillaan, ainkan lähivalojen polttimot pitäisi vaihtaa, ja saada seokset sinnen 14 tuntumaan. Jep, talvi tekee myös tuloaan, joten nastat täytyisi ruuvailla alle.

24.10.2012 Aivan oikein Sierra OHC efi vastaan Polaris 500 efi! Kaveri sai täksi viikoksi neliveto-mönkkärin lainaan, joten täytyi ottaa revanssi hengessä pieni shoot outti, kuten yli vuosi sitten Omega vastaan moottorikelkka kukkotappelussa. Kaasuttelu tapahtui kapealla sivutiellä (n. 1,5 auton levyinen), hauskaa riitti, toisaalta paikoin myös pitoakin riitti ärsyttävänkin liikaa.. Nopeutta kertyi joissain kohtaa 80 km/h. Lukkoperä paljastaa ne kyntensä juuri tällaisilla teillä, fiilis on kuin ajaisi takamoottori autolla, keulan irrtotessa tiestä. Toisaalta täytyyhän niitä eturenkaitakin vaihteeksi kuluttaa :-) Kakkua säädin samalla reissulla, nyt näyttää AFR pysyvän paikallaan kaasutellessa jo aisoissa, mutta vedossa vetää vielä rikkaalle. Tämä saattoi sitten jäädä 2012 vuoden viimeiseksi kesärenkailla ajetuksi sessioksi, jos sääennusteisiin on uskominen. Sierran jääkin tämänpäiväisen jäljiltä hyvin kuraiseksi, sehän toki tuo vaan lisää rallihenkeä, eikö...?

29.10.2012 Vaihdoin nastapyörät alle, ja tutkin samalla lohkolämppärin kuntoa. Yleismittari näytti kuitenkin kaikilla alueilla ääretöntä, joten ajattelinkin että mitä nyt taas.. Ongelma ratkesi 30 cm edempänä, nimittäin kaapelin ja vastuksen liitoskohdasta :-) Tunkaisin liittimen kunnolla pohjaan, minkä jälkeen aloin saada järkeviä lukemia. Pikaisesti laskeskeltuna mitattu ohmi-lukema, tuntui ihan järkeenkäypäiseltä. Samalla tutkin muutkin perusjutut. Huomenna ajattelin ulkoiluttaa Sierraa, kun lumisateita lupailtu...

1.11.2012 Tulihan tuota Sierraa toissapäivänä ulkoilutettua, vaikkei keliä voinut sanoa suopeaksi millekään autolle takavedosta nyt puhumattakaan. Auto pyrki luistamaan ja sutimaan vielä suorallavaihteella, siis nelosella, heti kun kierrokset osuvat lähellekään vetoaluetta. Kaupungissa lystiä kyllä riitti. Tänään siivosin varmaankin yli tunnin tallia, koneremontti ajan kaaoksesta, en ottanut kuvaa lähtötilanteesta, enkä myöskään lopputilanteesta, koska ei siellä vieläkään hyvältä näytä... :-) Huolimatta tämänpäivän lämpimästä kelistä, peittelin jo talvea ajatellen hitsauskoneen ja kompressorin muovein. Siinäpä se, ensi viikolla ajattelin hakea jo päästölapun, riippuen mikä korjaamo sen ehtii tekemään.

5.11.2012 Aamupäivästä korjailin paluun tehnyttä jarruvalovikaa, työntämällä katkaisjan takaisin poljinta vasten, tämän jälkeen lähdin hakemaan sitä päästölappua, tyhjäkäyntiseoksia ruuvasin rikkaammalle ennen mittausta. JP- Autohuollolle pääsi heti, ja ainoa asia mitä piti säätää, oli tyhjäkäynnin nopeus, 970rpm, tuntumassa printattiin lappu hyvillä arvoilla, HC n. 150ppm. Ihan onglemitta ei tämäkään päivä Sierran puikoissa mennyt... Kaveri huomautti Maxin pihassa "hei sulla on aika tyhjä tuo kuskin puolen etunen", ja niin olivat muutkin renkaat. Äkkiä ABC:n ilmapisteelle, ja kumit täyteen, sillä eturenkaassa oli vain 1 bar ja muissa 1,5... Ajoin auton takaisin talliin, ainakaan 20km matkalla renkaat eivät vajuneet, mutta täytyy tarkastaa tilanne huomenna, mukavampi huomata mahdolliset ilmavuodot tallissa kuin kerrostalon pihalla! Päästölappu olisi luonnollisesti voimassa 3kk, joten sen verran on aikaa hakea se leima.

14.11.2012 Valojen kanssa siis temppuiltu tämä viikko, koska jarruvalot vaan paloivat jatkuvaan, vaikka koko töpselin nappasi irti polkimen kytkimestä.. Mittasin takaa että vain perävaloihin tulee jännite, ei jarrulyhdyille. Niin ei virtaa, ja lamppu palaa? Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi enää polttimo, jonka kannassa virta hyppää myös jarrujenpolttimolle. Olin oikeassa, polttimojen vaihdolla homma korjaantui. Kasasin paikat, ja lähdin käymään tankilla, kun 98 taas niin "halpaa"... Reissu vaan ei kestänyt kovin pitkään, kun piti jo poistua, kaveri nimmtäin joutui ongelmiin poliisin pysäytysvalojen kanssa, joten en halunut nähdä samoja valoja itse. Some lights- otsikointi, siis sopii todella kuvaamaan tätä päivää.

3.12.2012 Hiljaiselon päätteeksi Sierra leimattu tänään! Ensimmäinen kerta kahteen vuoteen kun haen leiman ajallaan! :-) Aivan mielekkäimmästä päästä reissu ei ollut kun pakkasta se ihanat -20c... Auto lähti hyvin sitkeästi käyntiin ja öljynpaine viisari ei värähtänytkään viiteen sekuntiin, alku kankeuksien jälkeen auto kuitenkin toimi moitteetta. Ennen konttorille lähtöä laitoin putkeen tuon desibelivaimentimen, ja peitoksi koristeulostulon. Kyllä äänet tippuivat (tilapäisesti) ja ainoa huomautus oli jarruvalon pimeä polttimo oikealla. Himmeä etovalokin, josta viimeksi huomautettiin, oli kunnossa, taisi elpyä jo syksyn aikaan.

Vaikkei tämä desibelikuristin hirveästi kahvan edelle menoa haitannutkaan, nappasin sen pois kämpän pihalla. Ennen tallille lähtöä tein vielä yhden jutun...

...siis ikuistin tämän päivän, sillä ajokausi on näiltä osin pulkassa! Tulihan tuota mittariin jo yli 3000km, ei se paljon ole, mutta tärkeää testiä tuli ajettua, ja sai siinä itse kuljettajakin nauttia. Talven aikana täytyy tehdä muutamia huoltoja sekä säätöjä, niista enempi seuraavissa päivityksissä. Tosiaan tarinaa tulee varmasti keskitalven aikana moneen osioon, tänne, ylimääräisen joukkoon ehkä jotain huumoriakin ja jos jaksan niin nysvään mahdollisesti peliarvosteluja mm. uudesta RBR:stä. Kannattaa pysyä päätteellä tänä talvenakin!

JATKUU sivulla 13

Alkuun Palaa projekteihin Sivu 1 Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 8

Sivu 9 Sivu 10 Sivu 11 Sivu 12 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 15

This Web Page Created with PageBreeze Free HTML Editor